NAD-lehti

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Is a regulation system always just a regulation system?

Research reports

Evangelia Kousounadi Knountsen, Vibeke Asmussen, Maria Herold: Uncovering young people’s situational construction of sexual consent

Karin Heimdahl Vepsä, Mats Ekendahl, Patrik Karlsson, Josefin Månsson: Polyphonic narratives: the mixing of Alcoholics Anonymous and Relapse Prevention in stories about recovery and relapse

Ann Helena Lyrberg: Barns upplevelser av en intervention i familjer där vuxna har ett problematiskt bruk av alkohol och droger

Bagga Bjerge, Strandholdt Bach, Johanne Korsdal Sørensen: Caring for aging substance users – challenges, dilemmas and recommendations

Rune Ellefsen: Narkotikapolitikk i endring: Heroinklinikkenes oppkomst i Norge

Coline Blanzat, Olivier Phan, Tristan Hamonniere, Céline Bonnaire: The PEERCARE peer-led alcohol overuse prevention program for college students: A qualitative evaluation of the peer-support experience of a “chill-out” harm reduction space

Aud Johannessen, Anne-Sofie Helvik, Kjerstin Tevik, Thomas Tjelta, Kirsten Thorsen: The elephant in the room: Metaphors in women’s accounts of life with a family member with problematic substance use

Commentaries

Patrik Karlsson, Mats Ekendahl: Risky drinking or risky governance?

Kristine Rømer Thomsen, Lotte Vallentin-Holbech, Janne Tolstrup: A missed opportunity: The needed policy changes are missing in the recent political agreement on a new tobacco, nicotine, and alcohol prevention plan in Denmark

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Snow season: The normalisation of cocaine

Research reports

Ioana Pop & Jannis Dinkelacker: Unlocking the self: Can microdosing psychedelics make one feel more authentic?

Anne M. Koponen, Mika Gissler, Niina-Maria Nissinen, Ilona Autti-Rämö, Hanna Kahila & Taisto Sarkola:  Cumulative risk factors for injuries and poisoning requiring hospital care in youth with prenatal substance exposure: A longitudinal controlled cohort study

Arja Ruisniemi, Maritta Itäpuisto & Katja Kuusisto: Relational parenthood in addiction recovery

Lloyd Balbuena, Mansfield Mela & AG Ahmed: Parental factors predicting social deviance and psychological outcomes in offspring: Evidence from the Avon Longitudinal Study of Parents and Children (ALSPAC)

Tuire Prami, Mari Pölkki, Jarno Ruotsalainen, Elin Banke Nordbeck, Susanna Meyner & Ari Kaski:

Reasons for not entering opioid agonist treatment: A survey among high-risk opioid users in Finland

Overviews

Jay Horn: The dichotomy between health and drug abuse in bodybuilding

Virve Marionneau & Johanna Järvinen-Tassopoulos:Individuals with a migratory background can offer valuable insight to improve the treatment and prevention of gambling harms.

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Tom Kettunen & Mikaela Lindeman: Bridging academia and Nordic Societies

Research reports

Sofia Härd: A qualitative study of a recovery capital assessment tool in alcohol and drug treatment facilities: perspectives from social work professionals

Ove Heradstveit, Mari Hysing, Tormod Bøe, Sondre Aasen Aasen Nilsen, Børge Sivertsen, Anne Line Bretteville-Jensen, Kristin Gärtner Gärtner Askeland: Prospective associations between adolescent risky substance use and school dropout and the role of externalizing and internalizing problems

Doris Ochterbeck, Jennifer Frense, Sarah Forberger: A survey of international addiction researchers’ views on implications of brain-based explanations of addiction and the responsibility of affected persons

Katy Holloway, Marian Buhociu, Shannon Murray, Wulf Livingston, Andrew Perkins: Assessing the early influence of COVID-19 in any analysis of the immediate implementation of Minimum Pricing for Alcohol on drinkers in Wales

Justina Kievišiene: Exploring social workers’ attitudes towards individuals with alcohol usage problems – a quantitative study from Lithuania  

Kaisu-Leena Mäkelä, Jari Kylmä, Anna-Maija Koivisto, Tiina Hakala, Marita Koivunen: Validation of the Nurses’ Skills to Care for Alcohol-Intoxicated Patients in Emergency Department (NSCAIP-ED) instrument

Overview

Ellen Amundsen, Anne-Karine Markeng Markeng Melsom, Bjørn Eriksen, Maja-Lisa Læchen:

Why did drug overdose deaths not decrease after 2010? Norway as a case study.

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Celebrating 40 years of Nordic collaboration

ISAJE position paper

Thomas Babor, Anna Tsiboukli, Matilda Hellman & Anees Bahji: Ways to get a more balanced gender representation in addiction journals’ management and workforce

For Debate

Petter Grahl Johnstad: Why are the police against drug policy liberalisation?

Research reports

Gunn Pettersen, Trond Nergaard Nergaard Bjerke, Ellen Margrethe Margrethe Hoxmark, Njål Herman Eikeng Herman Eikeng Sterri, & Jan H Rosenvinge: From existing to living: Exploring the meaning of recovery and a sober life after a long duration of a substance use disorder – an interview study

Ane Bendixen, Hildegunn Sagvaag, Bjørn Henning Østenstad, & Trond Gronnestad: Rettigheter og tvang i kommunale hjelpetilbud til personer med alvorlige samtidige rus- og psykiske lidelser – en kvalitativ studie om erfaringer med regelverket, i lys av menneskerettigheter

Joakim Wahlström, Charlotta Magnusson, Johan Svensson, & Sara Brolin Låftman: Problematic familial alcohol use and adolescent outcomes: do associations differ by parental education?

Ali Unlu, & Aleksi Hupli: Mix-method social media analysis of the Greens cannabis legalization proposal in Finnish-speaking Twitter

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Evidence for improving welfare services

Reviews

Taina Schneider, Kristiina Kuussaari & Petri Virtanen: Drug treatment service procurement – a systematic review of models, goals, and outcomes

Tiril Cecilie Cecilie Borge & Ashley Elizabeth Elizabeth Muller: Overdosevarslingssystemer – en kartleggingsoversikt med maskinlæring

Research Reports

Øyvind Reehorst Reehorst Kalsås, Kristine Berg Berg Titlestad, Kari Dyregrov & Lars Thore Thore Fadnes: How to improve services to bereaved by drug-related deaths? Investigating bereaved family members and close friends` needs for help and received help: A cross-sectional study.   

Pelle Pelters & Maria Rosaria Rosaria Galanti: “It’s nice to just be” – A qualitative study on the meaning-imbued reality of waterpipe smoking among young adults in Sweden 

Kirsten Frederiksen, Morten Hesse & Mads Uffe Uffe Pedersen: Problematic parental substance use, childhood family structures and adverse outcomes in young adulthood

Sidsel Karsberg, Adriana del Palacio Gonzalez, Michael M. M. Pedersen, Kirsten Frederiksen & Mads Uffe Uffe Pedersen: Do adverse experiences predict unemployment and need of psychiatric help after treatment for drug use disorders?     

Maria Neufeld et al: Translating and adapting the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) for use in the Russian Federation. A multicenter pilot study to inform validation procedures  

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Yet another alcohol policy experiment in Finland

Research reports

Gabriella Olsson, Bitte Modin, & Sara Brolin Låftman: School collective efficacy and gambling: A multilevel study of 11th grade students in Stockholm

Regine Bakken, Lars Lien, Halvor Fauske, Jūratė Šaltytė Benth, & Anne Signe Landheim: Criminal thinking and psychosocial characteristics among young adults entering residential substance use treatment

Kristin Arve: “You get stuck in it”: Young people’s accounts of attempting to quit non-medical tramadol use

Hilde-Margit Løseth, Lillian Bruland Selseng & Kari Dyregrov: Barriers and facilitative factors in the provision of first-responder services to persons bereaved following a drug-related death: A qualitative study

Malin Hildebrand Karlén et al: Prevalence and heritability of alcohol use disorders in 18-year old Swedish twins

For debate

Selma Ercan Doğu & Esma Özkan: The role of occupational therapy in substance use

Book review

Virve Marionneau: Book review: Games without frontiers?

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Tom Kettunen: Our content is relevant and on track 

Research Reports

Adam Sherk, Tim Stockwell, Justin Sorge, Samuel Churchill, Colin Angus, Tanya Chikritzhs, John Holmes, Petra Meier, Timothy S. Naimi, Thor Norström, Mats Ramstedt, Jussi Simpura: The public-private decision for alcohol retail systems: Examining the economic, health and social impacts of alternative systems in Finland 

Anna Sidorchuk, Karin Engström, Jette Möller, Katalin Gemes: Predictors of beverage-specific, alcohol consumption trajectories: a Swedish population-based cohort study 

Vibeke Müller, Johan Jarl, Ulf-G. Gerdtham: A Measure of Alcohol Affordability for Sweden – Capturing trends among different demographic groups 

Rose Leontini, Tim Corney: Student Drinking Cultures in Tertiary Education Residential Accommodation: A Contextual Research Study 

Emil Danehorn, Marie Oscarsson, Goldina Smirthwaite, Ulla Peterson, Katarina Swahnberg: Swedish Exchange students’ alcohol use, drug use, risky sexual behaviour, mental health, and self-rated health: a follow-up study 

Alan Warde, Alessandro Sasso, John Holmes, Monica Hernandes, Abigail Stevely, Petra Meier: Situated drinking: the association between eating and alcohol consumption in Great Britain 

Commentary

David Inglis: Towards a Historical Sociology of Associations and Dissociations between Food, Food Events and Alcoholic Drinks: A Reply to Warde et al 

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Alcohol, drugs, gambling and tobacco form a lens for the Nordic welfare states’ biggest challenges

Review

Kevin Joseph McInerney, David Best, Ainslea Cross: Characteristics of People who have Received Treatment for Late-Onset Problem Drinking and Alcohol Use Disorder: A Systematic Review and Narrative Synthesis     

Research Report

Lotte Vallentin-Holbech, Sarah W. Feldstein Ewing, Kristine Thomsen: Hazardous alcohol use among Danish adolescents during the second wave of COVID-19: link between alcohol use and social life   

Marije aan het Rot, Isabelle C Bulai, Violeta Enea: Increased alcohol use to cope with COVID-19-related anxiety one year into the coronavirus pandemic     

Karoliina Karjalainen, Teemu Gunnar, Pekka Hakkarainen, Aino Kankaanpää, Sanna Rönkä: Analysis of illicit stimulant use triangulating wastewater, general population survey and web survey data

Anne Koponen, Niina-Maria Nissinen, Mika Gissler, Ilona Autti-Ramo, Hanna Kahila, Taisto Sarkola:  Adverse childhood experiences and neurodevelopmental disorders among youth with and without prenatal substance exposure – a longitudinal matched register-based cohort study

Overview

Eline Borger Rognli, Linn Nathalie Støme, Kari Kværner, Christian Wilhelmsen, Espen Ajo Arnevik: The effect of employment support integrated in substance use treatment: A health economic cost-effectiveness simulation of three different interventions  

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: The importance of debunking constructions

ISAJE position papers

Anees Bahji, Laura Acion, Anne-Marie Laslett & Bryon Adinoff: Exclusion of the non-English-speaking world from the scientific literature: Recommendations for change for addiction journals and publishers

Nady el-Guebaly, John Foster, Anees Bahji & Matilda Hellman: The critical role of peer reviewers: Challenges and future steps

Research reports

Marie Fjellerup Bærndt and Vibeke Asmussen Frank: Dilemmas of belonging: Young Muslim women in the Danish youth alcohol culture

Mikaela Lindeman, Vilja Männistö-Inkinen, Matilda Hellman, Veera Kankainen, Emmi Kauppila, Johan Svensson & Robin Nilsson: Gambling operators’ social media image creation in Finland and Sweden 2017–2020

Anna Belfrage, Anne Lill Mjølhus Njå, Siri Lunde, Janne Årstad, Elise Constance Fodstad, Torgeir Gilje Lid & Aleksander Hagen Erga: Traumatic experiences and PTSD symptoms in substance use disorder: A comparison of recovered versus current users

Christonikos Leventelis, Alexandra Katsouli, Vasileios Stavropoulos, Anna Karasavvidou, Panagiotis Papadopoulos, Petros T. Barmpas, Sotiris Tasoulis, Aristidis S. Veskoukis & Maria Tsironi: The development and validation of the pandemic medication-assisted treatment questionnaire for the assessment of pandemic crises impact on medication management and administration for patients with opioid use disorders

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Habits, consumption and public control

Research reports

Liisa Uusitalo, Jaakko Nevalainen, Ossi Rahkonen, Maijaliisa Erkkola, Hannu Saarijärvi, Mikael Fogelholm & Tomi Lintonen: Changes in alcohol purchases from grocery stores after authorising the sale of stronger beverages: The case of the Finnish alcohol legislation reform in 2018

Jani Selin & Riku Nyrhinen: Gambling policy positions of Finnish newspapers between 2004 and 2020: An automated content analysis

Anne H. Salonen, Sari Castrén, Tiina A. Latvala, Tanja Grönroos, Jonna Levola & Miika Vuori: Gender- and age-stratified analyses of gambling disorder in Finland between 2011 and 2020 based on administrative registers

Munenori Katayama, Keiji Kobara & Norihito Shirakawa: Gambling and Gambling Problem Perception Questionnaire as a tool to evaluate professionals’ attitudes towards problem gamblers and training programmes in Japan

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Digital screens and children

Research reports

Malin Gunnarsson & Jukka Törrönen: Performing normality in working life among heavy
substance users

Tord Skogedal Lindén & Rune Ervik: Health services in Nordic welfare states: Introducing a new category of providers through the Norwegian free treatment choice reform

Sindre Aske Høyland, Astrid Schuchert & Asgeir Mamen: A holistic perspective on continuing care for substance
use and dependence: Results and implications from an in-depth study of a Norwegian continuing care establishment

Tord Finne Vedøy & Karl Erik Lund: The impact of the COVID-19 epidemic on where tobacco users purchased cigarettes and snus in different Norwegian regions

Nicklas Dennermalm, Patrik Karlsson & Mats Ekendahl: Risk factors for substance use in Swedish adolescents: A study across substances and time points

Stina Ingesson, Johan Ahlen, Nitya Jayaram-Lindström & Anders Hammarberg: Psychometric evaluation of a Swedish version of the Impaired Control Scale for individuals with alcohol use disorder

Review
Anu Vaihekoski, Hanna Lagström, Sini Eloranta, Susanna Bäärs, Annika Hannula, Mari Lehvikkö & Minna Salakari: Influencing adolescents’ attitudes towards nicotine products: A systematic review

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial

Matilda Hellman: Drug control and human rights in the Russian Federation

Research reports

Anders Nilsson, Ingvar Rosendahl ja Nitya Jayaram-Lindström: Gaming and social media use among adolescents in the midst of the COVID-19 pandemic

André Syvertsen, Angelica B. Ortiz de Gortari, Daniel L. King ja Ståle Pallesen: Problem mobile gaming: The role of mobile gaming habits, context, and platform

Lidia Santora, Don Byrne ja Christian Klöckner: Clusters of older adults with and without experience of alcohol-related harms based on affective motivations for drinking

Tim Corney ja Karin du Plessis: Australian first-year university college residents’ alcohol consumption and alcohol-related harms

Turid Wangensteen ja Jacob Hystad: Trust and collaboration between patients and staff in SUD treatment: A qualitative study of patients’ reflections on inpatient SUD treatment four years after discharge

Kristine Tarp, Sengül Sari ja Anette Sogaard Nielsen: Why treatment is not an option: Treatment naïve individuals, suffering from alcohol use disorders’ narratives about alcohol use and treatment seeking

Review

Monika Alvestad Reime, Hilde-Margit Løseth, Sari Kaarina Lindeman, Kristine Berg Titlestad, Kari Dyregrov ja Lillian Bruland Selseng: Professional helpers’ experiences of assisting the bereaved after drug-related deaths: A knowledge gap

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Research reports

Ali Unlu, Tuukka Tammi and Pekka Hakkarainen: Policy windows for drug consumption rooms in Finland

Fredrik Tiberg and Johan Nordgren: Ordinary people, criminals, addicts and recreational users: Swedish court of law descriptions of persons sentenced for online drug purchases

Katarina Winter and Johan Edman: Förnuft och känsla – Kunskapsbruk hos gårdagens förbudskritiker och dagens alkoholliberaler

Linda Nesse, Marianne Thorsen Gonzalez, Michael Rowe and Ruth Kjærsti Raanaas: Citizenship matters: Translating and adapting the Citizenship Measure to Norwegian  

Lisa Andersson: A transition of power in opioid substitution treatment: Clinic managers’ views on the consequences of a patient choice reform

Susan Calnan and Martin P. Davoren: College students’ perspectives on an alcohol prevention programme and student drinking – A focus group study

Adriana del Palacio-Gonzalez and Mads Uffe Pedersen: Youth’s personal relationships, psychological symptoms, and the use of different substances: A population-based study

Obituary

Thomas Karlsson, Mikaela Lindeman, Pia Mäkelä, Jussi Simpura and Christoffer Tigerstedt: Esa Österberg (22 June 1948 – 26 September 2021)

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial
Matilda Hellman: Justice and equality as a zero-sum game

For Debate
Matilda Hellman: Kettil Bruun is more relevant than ever

Research Reports
Virve Marionneau and Johanna Järvinen-Tassopoulos: Treatment and help services for gambling during COVID-19: Experiences of gamblers and their concerned significant others

Pol Rovira, Gražina Belian, Carina Ferreira-Borges, Carolin Kilian, Maria Neufeld, Alexander Tran, Mindaugas Štelemė kas and Jürgen Rehm: Alcohol taxation, alcohol consumption and cancers in Lithuania: A case study

Elin K. Bye, Stig Tore Bogstrand and Ingeborg Rossow: The importance of alcohol in elderly’s hospital admissions for fall injuries: a population case-control study

Minna Pylväs-Korolainen, Karoliina Karjalainen and Tomi Lintonen: Factors associated with non-medical use of prescription drugs among individuals with a legitimate prescription for medical purposes: A population-based study

Ilona Piispa, Karoliina Karjalainen and Niina Karttunen: Nonmedical use of prescription drugs: A comparison between intoxicationoriented and other nonmedical users

Line Lund Eriksen and Bente Hoeck: The construction of meaning in alcohol addiction: A narrative study of socially excluded people’s stories about alcohol

Rikke Hellum, Randi Bilberg and Anette Søgaard Nielsen: “He is lovely and awful”: The challenges of being close to an individual with alcohol problems

Jóna Ólafsdóttir and Sindri Steinn Marinósson: Childhood with a relative’s excessive alcohol use, and own drinking in adult years

Täältä löydät NADin uusimman numeron

Editorial:

Messages from research: Tobacco, drug use, gambling
Matilda Hellman

Research Reports:

Snus and snus-like nicotine products moving across Nordic borders: Can laws protect young people?
Marjut Salokannel, Eeva Ollila

Who are the young users of tobacco products? Prevalence and characteristics of Danish adolescents who have either smoked cigarettes, used alternative tobacco products, or used both
Simone Gad Kjeld, Susan Andersen, Anette Andersen, Stine Glenstrup, Lisbeth Lund, Dina Danielsen, Lotus Sofie Bast

Sales of cigarettes to pseudo-underage mystery shoppers: Experiences from Stockholm County
Kristin Feltmann, Johanna Gripenberg and Tobias H. Elgán

A conceptual framework for assessing the public health effects from snus and novel non-combustible nicotine products
Karl Erik Lund and Tord Finne Vedøy

Smoking, hazardous drinking and individual differences in cost and gain discounting
Torleif Halkjelsvik

Advice to policy-makers for improving services to the drug-death bereaved
Svanaug Fjær and Kari Dyregrov

For Debate:

Gambling harms caused by electronic gambling machines should be prevented with state control
Johanna Järvinen-Tassopoulos, Virve Marionneau and Janne Nikkinen

Book Review:

Vicious games: Gambling and capitalism
Janne Nikkinen

Numero 2/2021 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Tarkastellaan keskeisiä käsitteitä ja tapahtumia Ruotsin kieltävän huumepolitiikan mallissa, päihteiden käyttö norjalaisten nuorten keskuudessa, jotka tupakoivat ja käyttävät nuuskaa, ammattikohtaisten tiimikokousten käytäntö räätälöitynä päihdevaivoista kärsivien ihmisten tarpeisiin, ja norjalaisten hoitokotien ammattilaisten kokemuksia ja ajatuksia asukkaiden alkoholinkulutuksen suhteen

Dealing with qualitative work
Matilda Hellman

A path forward for Swedish drug policy?
Ted Goldberg

Comparison of data sources on alcohol problems: An exploratory exercise using surveys vs. national healthcare registers
Pia Mäkelä, Kristiina Kuussaari, Airi Partanen and Elina Rautiainen

Smoking and snus use among Norwegian students: Demographic, personality and substance use characteristics
Solbjørg Makalani Myrtveit Sæther, Kristin Gärtner Askeland, Ståle Pallesen and Eilin Kristine Erevik

Health professionals’ experience of nursing home residents’ consumption of alcohol and use of psychotropic drugs
Aud Johannessen, Kjerstin Tevik, Knut Engedal and Anne-Sofie Helvik

Women’s views on barriers and facilitators for seeking alcohol and drug treatment in Belgium
Julie Schamp, Sarah Simonis, Griet Roets, Tina Van Havere, Lies Gremeaux and Wouter Vanderplasschen

User involvement in interprofessional team meetings within services for substance use disorders
Merethe Wenaas, Helle Wessel Andersson, Riina Kiik and Anne Juberg

Numero 1/2021 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Analyysi käsitteistä kuten alkoholismi, alkoholiriippuvuus, alkoholin väärinkäyttö ja riskialtis jouminen, voisivatko alkoholinkäyttäjät siirtyä muihin aineisiin vastauksena alkoholin hinnan nousuun, psykedeelisten huumeiden käytön ja sen seurausten metodologiset haasteet, ja Ruotsin pitkä, monimutkainen siirtyminen haittojen vähentämispolitiikkaan.

The constitution of the alcoholic self, communicative processes and administrative practices: On the varied uses of four terms denoting problematic drinking

Filip Roumeliotis, Frida Carlsson, Linn Johansson Erkenfelt, Lisa Wallander

Adapting existing behaviour: Perceptions of substance switching and implementation of minimum pricing for alcohol in Wales

Wulf Livingston, Katy Holloway, Tom May, Marian Buhociu, Iolo Madoc-Jones, Andy Perkins

Who is the typical psychedelics user? Methodological challenges for research in psychedelics use and its consequences

Petter Grahl Johnstad

Knowledge, attitudes and practice of self-medication among university students in Portugal: A cross-sectional study

Regina Ferreira Alves, José Precioso, Elisardo Becoña

Could 30 years of political controversy on needle exchange programmes in Sweden contribute to scaling-up harm reduction services in the world?

Niklas Karlsson, Torsten Berglund, Anna Mia Ekström, Anders Hammarberg, Tuukka Tammi

Ecstasy (MDMA): A rebellion coherent with the system

José Manuel García-Montes, Marino Pérez-Álvarez, Miguel Ángel Sánchez-Moya, José Alberto Carmona Torres, David F. Carreno, Salvador Perona Garcelán, Laura del Carmen Sánchez-Sánchez

Numero 6/2020 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Alkoholin käyttö, tutkittu monista näkökulmista ja eri menetelmillä

Mental health work cannot be postponed

Matilda Hellman

Problematic internet use: A scoping review – longitudinal research on a contemporary
social problem, 2006–2017

Daniel Dahl and Karin Helmersson Bergmark

Alcohol use among older adults: A comparative study across four European countries

Ingeborg Rossow and Bente Træen

Beer drinking, resistance and the politics of alcohol tax levy in Botswana

Tebogo B Sebeelo

Observational learning of the televised consequences of drinking alcohol: Exploring the role of perceived similarity

Mira Mayrhofer and Jörg Matthes

Parents’ experiences of substance use problems, parenthood, and recovery within the 12-step movement

Karin Heimdahl Vepsä

The new suit of the Centre for Social Research on Alcohol and Drugs (SoRAD): A well-tailored costume for tackling research and challenges ahead

Jessica Storbjörk, Jonas Landberg and Robin Room

Change and continuity in Finnish drinking in the 21st century

Christoffer Tigerstedt, Pia Mäkelä, Thomas Karlsson, Janne Härkönen, Tomi Lintonen and Katariina Warpenius

The Finnish Drinking Habits Survey: Implications for alcohol policy and prevention

Katariina Warpenius and Pia Mäkelä

Numero 5/2020 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Ikäihmisten juomatottumukset Pohjoismaissa: ikääntyneiden ihmisten alkoholinkäytön status ja trendit viime vuosikymmeninä

Who initiates Nordic comparisons?
Matilda Hellman

Introduction to the special section on drinking patterns in older age
Christoffer Tigerstedt and Kim Bloomfield

Comparing older people’s drinking habits in four Nordic countries: Summary of the thematic issue
Christoffer Tigerstedt, Neda Agahi, Elin K Bye, Ola Ekholm, Janne Härkönen, Heidi Rosendahl Jensen,
Cathrine Juel Lau, Pia Mäkelä, Inger Synnøve Moan, Suvi Parikka, Jonas Raninen, Anni Vilkko
and Kim Bloomfield

Trends in older adults’ alcohol use in Norway 1985–2019
Elin K Bye and Inger Synnøve Moan

Trends in older people’s drinking habits, Sweden 2004–2017
Jonas Raninen and Neda Agahi

Drinking patterns among Finns aged 60 years and over from the 1990s onwards
Christoffer Tigerstedt, Janne Härkönen, Pia Mäkelä, Suvi Parikka and Anni Vilkko

Trends in alcohol consumption among older adults in Denmark in the 21st century
Heidi Amalie Rosendahl Jensen, Kim Bloomfield, Cathrine Juel Lau and Ola Ekholm

Numero 4/2020 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Päihdehuolto ylä- ja alamäet Eurooppalaisessa kontekstissa, seurantatutkimuksia Norjasta ja Ruotsista, ja potilaiden hyvinvointi

Editorial

The new project of public health
Matilda Hellman

Research reports

Successes and failures in treatment of substance abuse: Treatment system perspectives and lessons from the European continent
Harald Klingemann

Recovery processes among young adults treated for alcohol and other drug problems: A five-year follow-up
Lisa Skogens and Ninive von Greiff

Levels of mental distress over 18 years after entering treatment for substance use disorders: A longitudinal cohort study
Arne Jan Hjemsæter, Jørgen G Bramness, Robert Drake, Ivar Skeie, Bent Monsbakken, Jūratė Šaltytė Benth and Anne S Landheim

The Norwegian remote intervention programme for problem gambling: Short- and long-term outcomes
Eilin K Erevik, Ståle Pallesen, Mette Mohn, Trond Aspeland, Øystein Vedaa, Torbjørn Torsheim

Changes in clients’ well-being (ORS) and state hope (SHS) during inpatient substance abuse treatment
Eeva Ekqvist and Katja Kuusisto

Elevated alcohol consumption among geriatric psychiatric in-patients
Anne-Sofie Helvik, Knut Engedal and Aud Johannessen

Reliability and construct validity of five life domains in the adolescent drug abuse diagnosis instrument in a sample of Swedish adolescent girls in special residential care
Marie-Louise Klingstedt, Margit Wångby-Lundh, Tina Olsson and Laura Ferrer-Wreder

Numero 3/2020 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Puolison päihde-ongelmat, eroja peliongelmissa eri ammattikunnissa, Koettu stigma ja pelihaitat, ammattilaisten kokemukset perheläheisestä päihdeuollosta

Editorial
Who is an expert on the COVID-19 crisis?
Matilda Hellman

Research reports
Substance use disorder patients’ expectations on transition from treatment to post-discharge period
Dagny Adriaenssen Johannessen, Trond Nordfjærn and Amy Østertun Geirdal

“It’s like being stuck on an unsafe and unpredictable rollercoaster”: Experiencing substance use problems in a partner
Bente M Weimand, Bente Birkeland, Torleif Ruud and Magnhild M Høie

“Jeg fa˚r et helt annet innblikk”: Fagpersoners erfaringer med familieorientert praksis i rusbehandling
Øyvind Reehorst Kalsa˚s, Anne Schanche Selbekk and Ottar Ness

Risk of problem gambling among occupational groups: A population and registry study
Per Binde and Ulla Romild

Perceived social stigmatisation of gambling disorders and coping with stigma
Katarzyna Dabrowska and Łukasz Wieczorek

Overview Opioid maintenance treatment of pregnant women in the Scandinavian countries
Marte Handal, Svetlana Skurtveit, Milada Mahic, Inger Øhman, Birgitta Norstedt Wikner, Christian Tjagvad, Helle Kieler, Erja Halmesmäki and Ingunn Olea Lund

Book review
Regulating cannabis: A detailed scenario for a nonprofit cannabis market, by Tom Decorte
Tuulia Lerkkanen

Numero 2/2020 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Tukea tiukalle alkoholipolitiikalle Ruotsissa, teini-ikäisten suomalaisten muuttuneet juomatavat, sukupuolittuneet alkoholinormit Pohjoismaissa ja Välimeren maisssa

Editorial
Concepts and conditions for knowledge production
Matilda Hellman

Research reports
Solidarity or self-interest? Public opinion in relation to alcohol policies in Sweden
David Karlsson, Sören Holmberg and Lennart Weibull

Improving measurement of harms from others’ drinking: A key informant study on type and severity of harm
Oliver Stanesby, Gerhard Gmel, Kathryn Graham, Thomas K Greenfield, Orratai Waleewong and Sharon C Wilsnack

Alcoholic beverage preferences among teenagers in Finland before and after the 2018 alcohol law change
Tomi Lintonen, Suvi Ahtinen and Anne Konu

Maternal alcohol intakes before and during pregnancy: Impact on the mother and infant outcome to 18 months
Barry William McDonald and Patricia Ellyett Watson

The gendered relationship with drunkenness among different generations in Mediterranean and Nordic countries
Sara Rolando, Jukka To¨rro¨nen and Franca Beccaria

Homeless people under the influence of alcohol admitted to hospital emergency departments in Poland
Anna Burak, Katarzyna Cierzniakowska and Aleksandra Popow

Commentary
Opinions on alcohol policy in Sweden
Thomas Karlsson

Numero 1/2020 käsittelee muun muassa seuraavia teemoja

Vanhemmat joiden lapsilla on huumeongelmia tarvitsevat erityistä tukea, tulevien isien kokaiini- ja kannabiskäyttö, hankintakäytäntöjä Pohjoismaissa.

Public funding of science publishing: Why we are open access

Matilda Hellman

Cohort profile: ADEF Helsinki – a longitudinal register-based study on exposure to alcohol and drugs during foetal life

Anne M Koponen, Niina-Maria Nissinen, Mika Gissler, Taisto Sarkola, Ilona Autti-Rämö, Hanna Kahila

Balancing welfare and market logics: Procurement regulations for social and health services in four Nordic welfare states

Kerstin Stenius, Jessica Storbjörk

Associations between a risky psychosocial childhood and recurrent addiction compulsory care as adult

Robert Grahn, Mojgan Padyab, Lena Lundgren

Interaction rituals in an open drug scene

Trond E Grønnestad, Hildegunn Sagvaag, Philip Lalander

Pre conception use of cannabis and cocaine among men with pregnant partners

Elisabeth Lobben Munch, Svetlana Skurtveit, Marte Handal, Eva Skovlund

Parents’ experiences of abuse by their adult children with drug problems

Bengt Svensson, Torkel Richert, Björn Johnson

Can gambling-funded research be non-biased? The case of section 52

Matilda Hellman

Funding of gambling studies and its impact on research

Janne Nikkinen

In favour of tobacco control? Former smokers’ support for tobacco policies

Tove Sohlberg

What do elderly problem drinkers aim for? Choice of goal for treatment among elderly treatment-seeking alcohol-dependent patients

Jakob Emiliussen, Kjeld Andersen, Anette Søgaard Nielsen, Barbara Braun, Randi Bilberg

Secondary traumatic stress in Norwegian SUD-therapists: Symptoms and related factors

Ayna B Johansen, Eva Kristiansen, Ingerid Bjelland, Shedeh Tavakoli

Alarming attitudinal barriers to help-seeking in drug-related emergency situations: Results from a Swedish online survey

Christophe Soussan, Anette Kjellgren

Screening of problem gambling among a homeless population in Warsaw

Łukasz Wieczorek, Jakub Stokwiszewski, Justyna I Klingemann

Alcohol industry strategies to influence the reform of the Finnish Alcohol Law

Thomas Babila Sama, Heikki Hiilamo

Corrigendum to Employees’ attitudes towards welfare technology in substance abuse treatment in Finland

Comorbidity and concurrence of problems: Overlooked, not under-researched

Matilda Hellman

Concurrent use of addictive substances among alcohol drinkers: Prevalence and problems in a Swedish general population sample

Mats Ramstedt

Self-reported harm from others’ alcohol, cigarette and illegal drug use in Norway

Inger Synnøve Moan, Elin K Bye, Elisabet E Storvoll, Ingunn Olea Lund

Breath alcohol concentration, hazardous drinking and preloading among Swedish university students

Tobias H Elgàn, Natalie Durbeej, Johanna Gripenberg

Alcohol and illicit drug consumption and the association with risky sexual behaviour among Swedish youths visiting youth health clinics

Anna Strandberg, Charlotte Skoglund, Johanna Gripenberg, Pia Kvillemo

Assessment of driving fitness among patients with alcohol-related visits to two hospitals in eastern Finland

Juhani Kalsi, Markku Tervo, Timo Tervo

Fatal attraction: A narrative of early opioid addiction

Willy Pedersen

Where is “society”?

Matilda Hellman

Social inclusion of clients treated for substance abuse in Sweden in the 1980s: A 27-year follow-up

Ninive von Greiff, Lisa Skogens, Marie Berlin

Out of the ordinary: Media reports on wet eldercare facilities

Håkan Jönson, Tove Harnett

Declining alcohol consumption among adolescents and schools in Stockholm, 2010–2016

Per Carlson

Playing with gender borders: Flirting and alcohol consumption among young adults in Denmark

Mie Birk Jensen, Maria Dich Herold, Vibeke Asmussen Frank, Geoffrey Hunt

“Gjesten har aldri rett” – Bartendere på hippe utesteders forståelse av yrket

Skule Wigenstad

The war on good research: Debating research ethics and methods on the basis of Jay Levy’s The war on people who use drugs: The harms of Sweden’s aim for a drug-free society (Routledge, 2017)

Johan Edman

A window of opportunity for children growing up with parental substance-use problems

Anne Schanche Selbekk

Disclosure of alcohol-related harm: Children’s experiences

Ilona Tamutienė, Birutė Jogaitė

An upbringing with substance-abusing parents: Experiences of parentification and dysfunctional communication

Eva Tedgård, Maria Råstam, Ingegerd Wirtberg

Into the unknown: Treatment as a social arena for drug users’ transition into a non-using life

Inger Eide Robertson, Sverre Martin Nesvåg

Polluting pharmaceutical atmospheres: Compulsion, resistance, and symbolism of buprenorphine in Norway

Aleksandra Bartoszko

Standards for opioid use disorder care: An assessment of Nordic approaches

Charlotte Gedeon, Mikael Sandell, Inge Birkemose, Johan Kakko, Valgerður Rúnarsdóttir, Kaarlo Simojoki, Thomas Clausen, Fred Nyberg, Richard Littlewood, Hannu Alho

Childhood narratives about the experience of growing up with alcoholic parents

Anneli Silvén Hagström

When children with substance-abusing parents grow up and become parents themselves: A commentary

Elisabet Näsman

Professionals do not invite children to disclose family problems: A comment

Elisabet Näsman

Gambling – no ordinary commodity

Matilda Hellman

The total consumption model applied to gambling: Empirical validity and implications for gambling policy

Ingeborg Rossow

National gambling policies and the containment of the EU’s politico-legal influence

Jani Selin

Responsible gambling in practice: A case study of views and practices of Swedish oriented gambling companies

David Forsström, Jenny Cisneros Örnberg

Is there a need for personal gambling licences?

Janne Nikkinen

Cultures and spaces of convenience gambling

Michael Egerer, Virve Marionneau

Gamblers’ (mis-)interpretations of Problem Gambling Severity Index items: Ambiguities in qualitative accounts from the Swedish Longitudinal Gambling Study

Eva Samuelsson, Peter Wennberg, Kristina Sundqvist

Gambling patterns and associated risk and protective factors among Finnish young people

Atte Oksanen, Anu Sirola, Iina Savolainen, Markus Kaakinen

Gambling among Swedish youth: Predictors and prevalence among 15- and 17-year-old students

Johan Svensson, Kristina Sundqvist

Gambling involvement, type of gambling and grade point average among 18–29-year-old Finnish men and women

Tiina Latvala, Hannu Alho, Susanna Raisamo, Anne H Salonen

Social and healthcare reforms and vulnerable groups

Matilda Hellman

Nye bruksmønstre i et tobakksmarked i endring – kombinert bruk av sigaretter, snus og e-sigaretter blant ungdom

Camilla Stub Lundberg, Elisabeth Kvaavik, Rikke Tokle

Has illicit drug use become normalised in groups of Swedish youth? A latent class analysis of school survey data from 2012 to 2015

Patrik Karlsson, Mats Ekendahl, Josefin Månsson, Jonas Raninen

The association between social characteristics, alcoholic beverage preferences, and binge drinking in a Serbian adult population

Ljubica Pakovic, Jovana Todorovic, Milena Santric-Milicevic, Dragica Bukumiric, Zorica Terzic-Supic

Alcohol policies and attitudes toward alcohol prevention at Swedish student unions

Anna K. Strandberg, Tobias H. Elgán, Magnus Jägerskog, Johanna Gripenberg

More social research into polydrug use

Kati Kataja, Christoffer Tigerstedt, Pekka Hakkarainen

Poly and Tricky Dick: The drug war origins of the term “polydrug use”

Axel Klein

A virtual academy of polydrug use: Masters, novices and the art of combinations

Kati Kataja, Jukka Törrönen, Pekka Hakkarainen, Christoffer Tigerstedt

Contribution of alcohol and drug co-use to substance use problems: Data from a nationally-representative sample of US adults who have never been to treatment

Katherine J. Karriker-Jaffe, Meenakshi S. Subbaraman, Thomas K. Greenfield, William C. Kerr

Comment on Karriker-Jaffe et al.

Karoliina Karjalainen

Book review: Studying recreational polydrug use through an ontology agent-based simulation

Jenni Savonen

Opioids, opioids, opioids: The plague among middle-aged white Americans

Matilda Hellman

Care outcomes and alcohol-related treatment utilisation profiles of patients with alcohol-use disorder: A prospective cohort study using electronic health records

Elina Rautiainen, Olli-Pekka Ryynänen, Tiina Laatikainen

Weight concerns as a predictor of smoking cessation according to nicotine dependence: A population-based study

Eeva-Liisa Tuovinen, Suoma E. Saarni, Taru H. Kinnunen, Hanna Ollila, Otto Ruokolainen,Kristiina Patja, Satu Männistö, Pekka Jousilahti, Jaakko Kaprio, Tellervo Korhonen

Prospective associations between childhood externalising and internalising problems and adolescent alcohol and drug use: The Bergen Child Study

Ove Heradstveit, Jens Christoffer Skogen, Tormod Bøe, Jørn Hetland, Mads Uffe Pedersen, Mari Hysing

Prevalence and correlates of stimulant and depressant pharmacological cognitive enhancement among Norwegian students

Helga Myrseth, Ståle Pallesen, Torbjørn Torsheim, Eilin Kristine Erevik

Extended opening hours at nightclubs in Visby: An evaluation of a trial in the summer of 2014

Thor Norström, Mats Ramstedt, Johan Svensson

The alcohol industry’s never-ending interest in research and policy

Matilda Hellman

Governance of substance use as a by-product of policing in Norway: A historical account

Kenneth Arctander Johansen, Virginie Debaere, Stijn Vandevelde, Michel Vandenbroeck

Great expectations: The bureaucratic handling of Swedish residential rehabilitation in the 21st century

Lena Eriksson, Johan Edman

The impact of relaxed traveller allowances: Fixed-effects analyses of the associations between consumer behaviour and alcohol use

Martin Stafström

Social media platforms as a photo-elicitation tool in research on alcohol intoxication and gender

Ryan Laws, Geoffrey Hunt, Tamar M. J. Antin

Changes in Finnish adolescents’ alcoholic beverage preferences 1999–2017

Tomi Lintonen, Suvi Ahtinen, Anne Konu

Kerstin Stenius looks back at developments in Nordic research and publishing

Matilda Wrede-Jäntti

Social causes of depression, anxiety and stress

Matilda Hellman

Social climate on tobacco control in an advanced tobacco control country: A population-based study in Finland

Otto Ruokolainen, Hanna Ollila, Kristiina Patja, Katja Borodulin, Tiina Laatikainen, Tellervo Korhonen

Depression, anxiety, and stress from substance-use disorder among family members in Iceland

Jóna Ólafsdóttir, Steinunn Hrafnsdóttir, Tarja Orjasniemi

Rescue the child or treat the adult? Understandings among professionals in dual treatment of substance-use disorders and parenting

Eli Marie Wiig, Astrid Halsa, Jørgen Bramness, Siv Merete Myra, Bente Storm Mowatt Haugland

What makes people with gambling disorder undergo treatment? Patient and professional perspectives

Łukasz Wieczorek, Katarzyna Dąbrowska

Gambling participation, gambling habits, gambling-related harm, and opinions on gambling advertising in Finland in 2016

Anne H. Salonen, Matilda Hellman, Tiina Latvala, Sari Castrén

Should we watch out for the giant isomorphic wheel of public health?

Matilda Hellman

The population, its health and social sciences

Sophy Bergenheim

The two sides of public health

Pekka Sulkunen

Framing drug and alcohol use as a public health problem in Britain: Past and present

Alex Mold

Public health is not an innocent concept

Kerstin Stenius

Relevant to all disciplines and professions but central to none: How may social alcohol and drug research flourish?

Robin Room

Reliability and validity of the Alcohol Marketing Assessment Rating Tool (AMART)

Jonathan K. Noel, Thomas F. Babor, Katherine Robaina

Is proximity to alcohol outlets associated with alcohol consumption and alcohol-related harm in Denmark?

Abdu K. Seid, Gabriele Berg-Beckhoff, Christiane Stock, Kim Bloomfield

Individual and school-class correlates of youth cannabis use in Sweden: A multilevel study

Patrik Karlsson, Mats Ekendahl, Isabella Gripe, Jonas Raninen

Kuinka laajaa alkoholiin liittyvä laiminlyönti on lastensuojelussa Liettuassa? Mitä sukupuoleen liittyviä eroja nuorilla on päihdehuollossa? Mitä kokemuksia psykedeelisten lääkkeiden mikro-käyttäjillä on? Mitkä äänet riippuvuusongelmista kuuluvat tiedotusvälineissä? Mitä anabolisten androgeenisten steroidien käyttäjät haluavat terveyspalveluista?

Alkoholiin liittyvä laiminlyönti lastensuojelussa

Tietoa ei ole paljon siitä kuinka laajaa alkoholiin liittyvä lasten laiminlöynti on Liettuassa. Tutkimus perustui lastensuojeluasiakirjojen sisältöanalyysiin. Yli kolmasosassa tapauksista löytyi enemmän kuin yksi alkoholin ongelmakäyttäjä. Useimmiten poliisi (26,6%) tai läheinen sukulainen (16,3) ilmoitti lapsiviranomaisille laiminlyönnistä.

Sukupuolieroja päihdeongelmista kärsivien nuorten välillä

Mitkä ovat poikien ja tyttöjen riippuvuusongelmista johtuvat riskitekijät, kun he pääsevät avoimeen hoitoon? Tutkimus perustui 2169 nuoren haastattelutietoihin joita kerättiin kolmen vuoden ajan klinikoista 11 Ruotsin kaupungissa. Tytöillä oli vaikeammat perhe- ja lapsuusympäristöt. Heillä oli myös todennäköisemmin ongelmia koulussa, vaikeampaa huumeriippuvuutta ja vakavampia mielenterveysongelma, kun taas pojilla oli paljon todennäköisemmin rikollisuustausta.

Psykedeeliset aineet pieninä määrinä

Psykedeelisten lääkeaineiden mikro-annostelussa ei ole kyse päihtymishakuisuudesta vaan jokapäiväisen toiminnan kohentamisesta. Usein käyttöannos on noin kymmenesosaa tavallisesta. Haastattelututkimukseen osallistuneet 21 kolmekymppistä miestä raportoivat lähinnä positiivisia kokemuksia liittyen mielialaan, kognitioon ja luovuuteen.

Mitkä äänet kuuluvat mediassa?

Tutkimalla sanomalehtien artikkeleita riippuvuusongelmista Puolassa, Italiassa ja Suomessa tutkimus osoittaa, miten raportoinnin kehitys on muuttunut 1990-luvun alusta lähtien. Yhä enemmän tilaa annetaan yksilöille, joilla on riippuvuusongelmia ja tutkijoille, jotka edustavat biolääketieteellistä lähestymistapaa.

Mitä anabolisten androgeenisten steroidien käyttäjät haluavat terveyspalveluista?

Anabolisten androgeenisten steroidien käyttö voi johtaa lisääntyneeseen lihasmassaan ja voimaan, mutta myös ei-toivottuihin sivuvaikutuksiin. Norjassa päihdehuoltoon erikoistuneet palvelut ovat vastuussa anabolisten androgeenisten steroidien käyttäjien terveysongelmista. Tutkimuksessa osoitetaan miten terveydenhuolto voi madaltaa kynnystään tähän ryhmään liittyen.

Drinking with parents: Different measures, different associations with underage heavy drinking?

Hilde Pape, Elin K. Bye

Parent participation in alcohol prevention: Evaluation of an alcohol prevention programme

Frode Adolfsen, Henriette Kyrrestad Strøm, Monica Martinussen, Bjørn Helge Handegård, Henrik Natvig, Martin Eisemann, Roman Koposov

Determinants of electronic cigarette use among Finnish adults: Results from a population-based survey

Otto Ruokolainen, Hanna Ollila, Karoliina Karjalainen

“It looks kind of cool when cool people smoke, but…” Norwegian adolescents’ decoding of smoking scenes in films

Gunnar Sæbø, Janne Scheffels, Rikke Tokle

Recurrent cannabis use among Norwegian students: Prevalence, characteristics, and polysubstance use

Eilin K. Erevik, Torbjørn Torsheim, Cecilie S. Andreassen, Øystein Vedaa, Ståle Pallesen

Agency as a structuring principle

Matilda Hellman

Is it all about money? A qualitative analysis of problem gamblers’ conceptualisations of money

Maria Heiskanen

Patient satisfaction with treatments and outcomes in residential addiction institutions

Helle Wessel Andersson, Eli Otterholt, Rolf W. Gråwe

“It can’t happen to me”: Alcohol drinkers on the 2012 outbreak of methanol poisonings and the subsequent prohibition in the Czech Republic

Vendula Belackova, Barbara Janikova, Jaroslav Vacek, Hana Fidesova, Michal Miovsky

Barns upplevelser när föräldrars missbruk upphört: “Alltså det är svårt att må bra igen”

Karin Alexanderson, Elisabet Näsman

Alcohol use among Norwegian students: Demographics, personality and psychological health correlates of drinking patterns

Eilin K. Erevik, Ståle Pallesen, Øystein Vedaa, Cecilie S. Andreassen, Torbjørn Torsheim

Trends in alcohol drinking among university students at the Polish University of Warmia and Mazury in Olsztyn

Robert Podstawski, Elżbieta Wesołowska, Dariusz Choszcz

Alcohol and culture: An introduction

Anette Søgaard Nielsen, Anne-Marie Mai

Märta Tikkanen’s gender and alcohol saga

Anne-Marie Mai

Is training in creative writing a feasible treatment adjunct for clients suffering from chronic alcohol-use disorder?

Rikke Hellum, Stine Jensen, Anette Nielsen

Alcohol use and generational masculinity: An interdisciplinary approach

Jakob Emiliussen, Alastair David Morrison

The cultural aspect: How to measure and interpret epidemiological data on alcohol-use disorders across cultures

Jürgen Rehm, Robin Room

Drinking patterns at the sub-national level: What do they tell us about drinking cultures in European countries?

Kim Bloomfield, Ulrike Grittner, Ludwig Kraus, Daniela Piontek

Comment on Rehm and Room

Pekka Sulkunen

Exploring new substance use settings

Matilda Hellman

Scientific progress: The role of innovative qualitative inquiries

Matilda Hellman

A qualitative analysis of Pål Kraft

Johan Edman

The endless dilemma with qualitative research

Johanna Järvinen-Tassopoulos

Risky consumption of alcohol and drugs among employees at ski resorts

Maria Warne, Kristina Sinadinovic, Anne H Berman, Håkan Källmén, Stig Vinberg

The slippery slope of flubromazolam: Experiences of a novel psychoactive benzodiazepine as discussed on a Swedish online forum

Martin Andersson, Anette Kjellgren

Alcohol screening in North Denmark Region hospitals: Frequency of screening and experiences of health professionals

Mette Grønkjær, Lise Nørregaard Søndergaard, Mona Østergaard Klit, Kerstin Mariegaard, Kathrine Hoffmann Kusk

Assessment of alcohol and psychotropic drug use among old-age psychiatric patients in Norway: Experiences of health professionals

Aud Johannessen, Knut Engedal, Anne-Sofie Helvik

Self-reported health, use of alcohol and illicit drugs, and criminality among adults with foetal alcohol syndrome

Jenny Rangmar, Annika Dahlgren Sandberg, Marita Aronson, Claudia Fahlke

Nordic alcohol statistics 2010–2015

Matilda Hellman, Tom Kettunen

Thirty-three years later: Still a new-old journal
Matilda Hellman

The recovery movement and its implications for policy, commissioning and practice
David Best, Stephanie Judith De Alwis, Donna Burdett

Is it possible to recover from recovery?
Liese Recke

Can Nordic alcohol and drug treatment benefit from a recovery perspective?
Kerstin Stenius

Collaboration between community social services and healthcare institutions: The use of a collaborative individual plan
Håkan Källmén, Anders Hed, Tobias H. Elgán

Employees’ attitudes towards welfare technology in substance abuse treatment in Finland
Teemu Rantanen, Timo Toikko

Patterns of polydrug use among pregnant substance abusers
Therese Reitan

Psychometric properties of the UngDOK: A structured interview for adolescents with substance-use problems
Mikael Dahlberg, Mats Anderberg, Peter Wennberg

Substance use problems among people with mild/borderline intellectual disability: Challenges to mainstream multidisciplinary specialist substance treatment in Norway
Anne Juberg, Monica Røstad, Erik Søndenaa

Thematic issue: Substance use and ageing

Sverre Nesvåg

“I could’ve had a better life”: Reflective life reviews told by late-middle-aged and older women and men with ongoing long-term alcohol problems

Magdalena Bergström

Concomitant alcohol and sedative-hypnotic drug use among the elderly in Norway

Elin Kristin Bye, Ingeborg Rossow

How do family pressure, health and ambivalence factor into entering alcohol treatment? Experiences of people aged 60 and older with alcohol use disorder

Jakob Emiliussen, Kjeld Andersen, Anette S. Nielsen

Äldre, alkohol och omsorgsbehov: Biståndshandläggare om arbetet med äldre personer med missbruksproblem

Evy Gunnarsson, Lis-Bodil Karlsson

Alcohol and prescribed psychotropic drug use among patients admitted to a department of old-age psychiatry in Norway

Aud Johannesen, Knut Engedal, Marianne Larsen, Elin Lillehovde, Line Tegner Stelander, Anne-Sofie Helvik

Den aldrende LAR pasienten

Hege Tollefsen Nyhagen, Helge Waal

Health and social issues among older patients in opioid maintenance treatment in Norway

Zhanna Gaulen, Silvia Eiken Alpers, Siv-Elin Leirvåg Carlsen, Sverre Nesvåg

Vurdering av helsetjenester for eldre med alkoholrelaterte problemer: Hva virker og hva kan bli bedre?

Ole Næss, Sverre Nesvåg

Aldring og skadelige rusmiddelvaner – muligheter og utfordringer

Ingjerd Woldstad

Sukupuoli tärkeä näkökulma tutkimuksessa

Sukupuolinäkökulma tutkimustuloksien analysoinnissa ei vielä ole mikään itsestäänselvyys. Tämä voi johtaa tietovajeeseen ja materiaalin yleistämiseen. European Association of Science Editors on koonnut ohjeita jotka muituttavat tiedotoimittajia ja tutkijoita sisältämään sukupuoli-, luokka-, ja etnisyysnäkökulmia tutkimukseen.

Tupakoijat vastustavat kieltoja ulkona yleisillä paikoilla

Tupakoijat tukevat lakeja jotka vähentävät polttamisen vaikutuksia muihin, mutta puolustavat oikeuttaan polttaa useimmilla yleisillä paikoilla. Tupakoitsijat eivät tue kontrollitoimia jotka tähtäävät tupakoinnin denormalisointiin, ja siksi nämä toimet voivat olla vaikeasti toteutettavissa.

Onko tupakoitsijoilla oikeus yleiseen tilaan?

Kun tupakanpolttokielto koskee myös ulkoalueita, julkiset tilat voivat menettää demokraattisen funktionsa. Tupakkakielto yleisillä paikoilla antaa ymmärtää että paikka ei ole kaikkien käytettävissä ja että tupakoitsijat evät kuulu yhteisöön.

Tupakkakielto voi stigmatisoida

Moni tietää että tupakointi on vaarallista mutta polttaa kuitenkin. Miksi? Tupakointi on tavallisempaa marginalisoiduissa ryhmissä ja siksi eettisten näkökulmien pitäisi olla tärkeä osa tupakkakeskustelua.

Norja: Yhteys opiskelumenestyksen ja alkoholinkäytön välillä

Fuksiaisiin osallistuvilla norjalaisilla opiskelijoilla on suurempi riski joutua alkoholin riskikäyttäjäksi. Alkoholia käyttävistä opiskelijoista, kaksi viidestä naisesta ja joka toinen mies juo yli riskirajojen. Tällä ryhmällä on myös suurempi todennäköisyys joutua hylätyksi tenteissä.

Tanska: Tiedonpuute estää sairaanhoitajia alkoholinkäytön puheksiottamisesta

Moni asia estää sairaanhoitajia puhumasta asiakkaidensa kanssa alkoholinkäytöstä somaattisissa sairaaloissa. Suurin este on tiedon ja kokemuksen puute. Lisäkekemukset seulontatyökalujen toiminnasta voivat vähentää näitä esteitä.

Norja: Aikainen mielenterveysdiagnoosi tukee integroitua hoitoa

Mielenterveysdiagnoosien tutkiminen aikaisessa vaiheessa päihdehoidon aikana voi helpottaa integroidun hoidon mahdollisuuksia. Tämä tutkimus kyseenalaistaa käytännön jonka mukaan mielenterveysongelmat tutkitaan vasta kuukausien raittiuden jälkeen.

Italia: Nuorilla biseksuaalisilla on korkeampi riskijuomisen riski

Nuorilla biseksuaalisilla on suurempi riski kuin homoseksuaalisilla olla alkoholin suurkuluttajia. Juominen diskriminaation käsittelytapana voi olla yksi systä.

Suomi: Avioero lisää alkoholin riskikäytön riskiä

Erityisesti naimattomilla naisilla on korkeampi riski joutua alkoholin ongelmakäyttäjäksi.

Miten itsemääräämisoikeus ja osallistuminen kontekstualisoituu ehkäisyohjelmassa?

Analyysi perustuu 13 Communities that Care-ohjelman kehittäjien ja työntekijöiden kirjoittamaan julkaisuun. Tytkimuksen mukaan ohjelma voi kielenkäytönsä välityksellä ohjata yhteisöjen mahdollisuuksia poliittiseen itseilmaisuun.

Painettu media katsoo kannabista kieltomielellä

Kannabis kuvataan Ruotsin painetussa mediassa laittomaksi huumeeksi ja sosiaalisten ongelmien syyksi. Siitä puhutaan lähinnä oikeudellisena tai lääketieteellisenä kysymyksenä tai sosiaalisena ongelmana. Keskustelu on vivahteikkaampaa artikkeleissa, jotka käsittelevät kansainvälisiä kysymyksiä.

Lapsen kaltoinkohtelu lisää alkoholin väärinkäytön riskiä myöhemmässä elämässä, etenkin naisilla

Henkistä pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneilla lapsilla on suurempi riski joutua alkoholin väärinkäyttäjiksi myöhemmässä elämässä. Riski on selvästi suurempi naisilla, jopa 16–25 kertaa suurempi kuin niillä naisilla, joiden lapsuudessa ei ole heidän kertomansa mukaan tapahtunut vastaavaa.

Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten pakkohoito voi auttaa yhteyden luomisessa sikiöön

Haastateltujen naisten mukaan pakkohoito voi olla mahdollisuus keskittyä sikiösuhteeseen. Seitsemän kahdeksasta haastatellusta oli itse pyytänyt päästä pakkohoitoon.

Ruotsi: Joka neljäs 15–16-vuotias on kokeillut sähkötupakkaa

Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan tienneet, oliko sähkötupakassa nikotiinia vai ei. Sähkötupakan käytöllä on yhteyksiä muiden päihteiden, etenkin tupakan ja alkoholin, käyttöön. Sähkötupakka pitäisikin paremmin ottaa huomioon ehkäisevässä työssä, tutkijat toteavat.

Työpaikalla voisi olla suurempi rooli peliongelmia ehkäisevässä työssä

Tutkimuksessa pohditaan työpaikan toimenpiteitä peliongelmien vähentämiseksi. Työpaikalla voi esimerkiksi olla oma rahapelejä koskeva politiikka, ja työpaikka voi myös kiinnittää huomiota peliongelmiin ja tarjota kuntoutusta.

Norja: Onko huumehoitokulttuurin ja yliannostuskuolemien välillä yhteys?

Henkilöillä, jotka ovat äskettäin päässeet huumehoidosta, on suurempi vaara ottaa yliannostus. Artikkelissa seurataan Samia, jonka kuolemaan ovat voineet vaikuttaa hoidon aikaiset, riskiä lisäävät rutiinit. Hoitojärjestelmästä voi tulla poissulkemisen ja marginalisoitumisen paikka, mikä vaikuttaa asiakkaan itseluottamukseen ja voi johtaa välinpitämättömyyteen hoidon edessä.

Yksi kahdestatoista Liettuassa lääkäriksi opiskelevasta on kokeillut keskittymiskykyä parantavia huumeita

Opiskelijat kertovat käyttävänsä ns. ”fiksuja huumeita” parantaakseen keskittymiskykyään ja jaksaakseen opiskella pitempään. Huumeet ovat selvästi yleisempiä miesten keskuudessa: 15 prosenttia miesvastaajista kertoi kokeilleensa niitä, kun naisilla vastaava osuus oli 5 prosenttia.

Tiedon puutteesta voi tulla hoidon este

Alkoholiongelmiin hoitoa tarjoavien laitosten pitäisi antaa selvempää tietoa hoitomuodoista ja siitä, missä määrin asiakkaat voivat itse vaikuttaa hoitoon. Hoitoyksiköillä on taipumus kertoa enemmän yksityiskohdista kuin sisällöstä.

Jessica Storbjörk antaa vaihtoehtoja, miten hoitoyksiköt voisivat paremmin vastata asiakkaiden toiveisiin tiedonsaannista.

Alkoholista irtautumista kuvataan asteittaiseksi muutokseksi. Kuinka antaa tietoa hoidosta, kun asiakkaan tilanne muuttuu, kommentoi Katja Kuusisto.

Morten Hesse toteaa, että ihmisille pitäisi tiedottaa enemmän olemassa olevista mahdollisuuksista alkoholitottumusten muuttamiseksi. Tämä unohdetaan usein, Hesse sanoo.

AA-kokoukset netissä luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta Venäjällä

Netissä toimivilla AA-ryhmillä on suuri merkitys Venäjällä, jossa voi olla muuten vaikea löytää hoitoa alkoholiongelmiin: nettiryhmät luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ne voivat auttaa etenkin naisia, joiden alkoholiongelmia paheksutaan miesten ongelmia enemmän. Nettiryhmät voivat auttaa naisia löytämään paikan, jossa kohdata toisia samassa tilanteessa olevia.

Temanumero rahapelaamisesta ja sukupuolesta

Australia: Sosiaaliset verkostot vaikuttavat naisten rahapelitottumuksiin

Rahapelipelaaminen voi olla naisille seurustelutapa ja stressin käsittelykeino. Se voi myös auttaa pakenemaan hetkeksi traumaattisia kokemuksia. Näin kokevat sekä huvin vuoksi pelaajat että ne, jotka tunnistavat itsellään peliongelman. Peliongelmaiset naiset kuvaavat itseään yksinäisiksi ja ahdistuneiksi.

Naisten pelitottumuksiin vaikuttavat poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät

Artikkelissa valotetaan suomalaisnaisten tapaa puhua rahapelitottumuksistaan. Naiset painottavat erityisesti sitä, miten heidän sosiaalinen ympäristönsä hyväksyy pelaamisen. Osa naisista kertoo piilottavansa peliongelmansa seuraukset kumppaninsa menettämisen pelossa.

Ruotsalaisten miesten ja naisten pelitottumukset eroavat toisistaan

Miehet harrastavat useammin hevos- ja urheilupelejä, kun taas naiset suosivat erilaisia arpapelejä ja bingoa. Artikkelissa luokitellaan vastaajat sen mukaan, kuinka usein he pelaavat. Harvoin pelaavat eivät harrasta lainkaan pokerin pelaamista ja vedonlyöntiä. Paljon pelaavilla bingo on selvästi yleisempää naisten keskuudessa, pokeri taas miehillä.

Suomalaisten rahapelaaminen ja riskinotto – miten ne muuttuvat iän myötä

Artikkeli vahvistaa aiemmat tutkimustulokset miesten ja naisten erilaisista rahapelitottumuksista: miehillä on naisia useammin peliongelma. Miehillä on eniten peliongelmia ja riskiluonteista alkoholinkulutusta 26–28-vuotiaiden ikäluokassa; naisilla vastaava ikäluokka ovat 18–21-vuotiaat. Artikkelissa käsitellään myös alkoholinkäyttöön liittyvää riskinottoa, joka kasvaa miehillä ja laskee naisilla iän myötä. Miten tämä vaikuttaa pelitottumuksiin?

Rahapelaaminen: Yhteiskunnallisesta ongelmasta yksilön riippuvuudeksi

Kun ruotsalaiset poliitikot 1970-luvulla keskustelivat peliongelmista, niitä pidettiin merkkinä muista yhteiskunnallisista ongelmista. Näkökulma on 2010-luvulle tultaessa muuttunut, ja ongelman katsotaan nyt johtuvan yksilön riippuvuudesta. Artikkelissa pohditaan medikalisoitumisen käsitettä ja sen muuttumista ajan kuluessa.

Pelaamista vyöhykkeellä tai flow-tilassa

Vyöhykepelaamisessa” – jossa ihminen tuntee olevansa niin yhtä peliautomaatin kanssa, ettei tule edes syöneeksi tai käyneeksi vessassa – on paljon samaa kuin flow-tilan kokemisessa. Peli, esimerkiksi shakki tai videopeli, valtaa mielen täysin. ”Vyöhykkeellä” oleminen ja flow-tila käsitetään eri tavalla, vaikka molemmat usein merkitsevät eristyneisyyttä. Miksi?

Ehdotus alkoholimonopolin purkamisesta sivuuttaa kansanterveyden

Lakiehdotus Islannin alkoholimonopolin purkamisesta ei ota huomioon kansanterveysriskejä. Pääkirjoituksessaan maan kansanterveyslaitoksen tutkijat, Sveinbjörn Kristjánsson ja Rafn M. Jónsson toteavat, että ehdotuksen takana ovat yksinomaan kaupan intressit.

Henkisen kasvun kokemuksia hallusinogeenien avulla

Hallusinogeenisten aineiden tuottamia ”trippejä” edeltää usein perusteellinen valmistelu. Jotkut käyttäjät suunnittelevat tripin viikkoja etukäteen, ja monet pyrkivät aktiivisesti pitämään yllä positiivista mielenvirettä sitä edeltävänä aikana. Petter Grahl Johnstad on haastatellut käyttäjiä, joiden henkiset, jopa hengelliset, kokemukset hallusinogeeneista ovat yleisesti ottaen myönteisiä.

Viro: Raittiutta ei katsota hyvällä märissä juhlissa

Tutkimuksessa on tarkasteltu nettifoorumia, jolla nuoret pohtivat juhlimista ilman alkoholia. Puheenvuoroista ilmenee, että alkoholia pidetään yleisesti juhlien luonnollisena osana ja että selvin päin juhlimista ei katsota hyvällä. Samalla selvin päin juhlimista kuitenkin pidetään merkkinä itsenäisyydestä ja kyvystä hillitä omaa käytöstä. Tutkimuksessa ehdotetaan, että ehkäisevässä työssä keskityttäisiin alkoholin haittavaikutusten sijaan asenteiden muuttamiseen raittiita nuoria kohtaan.

Suomi: Peliautomaattipelaamisen korkeampi ikäraja vähentää alaikäisten pelaamista

Niiden 12–16-vuotiaiden osuus, jotka ovat viimeisen puolen vuoden aikana pelanneet raha-automaattipelejä, on vähentynyt rajusti vuosien 2011 ja 2013 aikana – 44:stä prosentista 13:een prosenttiin. Suomessa nostettiin automaattipelaamisen ikärajaa 15:stä ikävuodesta 18:aan viisi vuotta sitten. Peliautomaattien käyttöön ei ole tehty muita rajoituksia.

Suomi: Päihteitä käyttävien äitien lapsilla on suurempi riski sairastua psyykkisesti

Jos lapsella on päihdeongelmainen äiti, hänen psyykkinen tai sosiaalinen terveytensä on vaarassa järkkyä muita lapsia yleisemmin. Tutkimus perustuu rekisteridataan kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista ja heidän äideistään (lähes 58 000 henkilöä). Lapsista 1,4:llä prosentilla oli äiti, jolla oli todettu päihdeongelma.

Norja: Juomisen sosiaalinen ulottuvuus näkyy jopa hyvin nuorten juomatavoissa

Sosiaaliset tekijät vaikuttavat seitsemäsluokkalaisten alkoholitottumuksiin eli jo silloin, kun alkoholin kulutus on yleisesti ottaen vielä pientä. Oppilaat, joiden vanhemmat tietävät, keiden kanssa ja missä lapset viettävät aikaansa, kertovat juovansa vähemmän. Oppilaat, joilla on alkoholia käyttäviä ystäviä, juovat todennäköisemmin myös itse.

Irlanti: Rajoituksia ei näytä olevan tulossa ongelmallisesta alkoholinkulutuksesta huolimatta

On vaikea sanoa, miten talouskriisi on vaikuttanut Irlannin alkoholi- ja huumekenttään vuoden 2009 jälkeen. Verotusmuutokset ovat vaikuttaneet alkoholinkulutukseen viime vuosina, mutta vähentyneellä ostovoimalla ja talouskriisillä ei sinänsä näytä olleen suurta vaikutusta. Shane Butler ja Ann Hope toteavat, että alkoholin kulutustaso on ongelmallisen korkea eikä poliittinen tahto tunnu riittävän rajoitusten säätämiseen.

Sosiaalinen asema voi vaikuttaa alkoholisidonnaisen väkivallan riskiin

Tutkimus osoittaa, että alkoholisidonnainen väkivalta ei riipu vain juomatavoista vaan myös sosiaalisesta asemasta. Matalasti koulutetuilla ja naimattomilla on suurempi riski joutua alkoholisidonnaisen väkivallan uhriksi. Tämä kyseenalaistaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan väkivaltaa esiintyisi yhtäläisesti eri sosiaaliryhmissä.

Suomi: Väkivalta ja rahapelaaminen – onko niiden välillä yhteys?

Nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen riski kasvaa samassa suhteessa kuin rahapelaamisen lisääntyminen, osoittaa suomalainen tutkimus. Sen mukaan alaikäisten rahapelaaminen on yhä verrattain yleistä: joka viides 14-vuotias pelaa rahapelejä vähintään kerran kuussa, vaikka ikäraja on 18 vuotta. Tutkijat suosittelevat väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttumista ehkäisevässä työssä, jota tehdään rahapelaamista harrastavien nuorten kanssa.

Mittaristo alkoholihaittoja ehkäisevän työn arvioimiseen paikallisella tasolla

Alkoholityötä tehdään Ruotsissa yhä enemmän paikallistasolla, mutta tietoa siitä, miten kuntien toiminta on ajan kuluessa muuttunut, on vähän. Artikkelissa esitellyn mittariston avulla voidaan päätellä, että alkoholihaittoja ehkäisevä työ on yleisesti ottaen lisääntynyt kunnissa vuosien 2006 ja 2010 välisenä aikana.

10 vuotta korvaushoitoa Norjassa – miten hoidettavien on käynyt?

Tutkimuksessa on tarkasteltu mm. heroiinin käyttäjiä sen selvittämiseksi, millaisia eroja on korvaushoitoa saaneiden ja muuta hoitoa saaneiden välillä. Heroiinin käyttö ja rikollisuus vähenivät reilusti molemmissa ryhmissä, mutta benzodiazepiinien käyttö ei vähentynyt lainkaan korvaushoitoa saaneilla. Muuta hoitoa saaneilla niiden käyttö puolittui. Vuonna 1998 haastatelluista tutkittavista 15 % oli kuollut vuoteen 2009 mennessä.

”Dynaaminen tarkkailu” on tärkeää norjalaisten vankiloiden päihdehoidotyössä

Norjalaisten vankiloiden päihdehoito ja sen kuntoutumista painottava näkökulma edistävät inhimillisyyttä, kertoo tämä tutkimus. Henkilökunnan mukaan yleinen ilmapiiri on positiivinen ja rento. Kontrollin sijaan keskiössä on tiivis yhteys vankiin.

”Addiktologian” perustaminen rautaesiripun tuolla puolen

Miten riippuvuustutkimus sai alkunsa kommunistisessa Tšekkoslovakiassa? Artikkelin mukaan rautaesiripun takaiset tutkijat määrittelivät riippuvuuden käsitteen verrattain itsenäisesti – ottamatta ylenmääräisiä länsimaisia vaikutteita – jotta heitä ei leimattaisi valtiolle epäluotettaviksi kansalaisiksi. Tämä auttoi ”addiktologian” tieteenalan perustamisessa, ja nykyään oppiaineessa voi suorittaa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon.

Pääkirjoitus: Tutkimuksen erikoistuessa kokonaiskuva katoaa

Miten käy alkoholi- ja huumetutkimuksen laajan tieteenalapohjan, kun tutkimus erikoistuu yhä pienempiin palasiin? Matilda Hellman pohtii perus- ja soveltavan tutkimuksen välistä suhdetta ja tutkimusrahoituksen lyhytnäköisyyttä.

Tätä kansanterveysnäkökulma ei ota huomioon

Ole Rogebergin mukaan huumepolitiikan kansanterveysperspektiivi ei pysty ottamaan huomioon kaikkia tärkeitä huumeiden käyttöön liittyviä näkökulmia. Näitä ovat esimerkiksi laittoman kaupan seuraukset sekä positiiviset vaikutukset, joita huumeiden käytöllä on käyttäjien itsensä mielestä. Rogeberg analysoi kysymyksiä Thomas Baborin ja työryhmän kirjoittaman kirjan valossa: Drug policy and the public good.

Khat – kulttuurinen vai yhteiskunnallinen ongelma?

Khat-huumeen käyttöä pidetään Skandinaviassa somalien ongelmana, joka vaatii tarkasti kohdennettuja toimenpiteitä. Tutkimuksessa on tarkasteltu diskurssianalyysin avulla projektiraportteja Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa toteutetuista paikallistason hankkeista. Tutkimus osoittaa, että raporteissa painottuu nimenomaan kulttuurinen näkökulma eli somalilaisuus. Sen varjoon jäävät laajemmat sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli ja luokka.

Ruotsalaiset luottavat viranomaisiin

Neljä viidestä ruotsalaisesta luottaa valistukseen, jota viranomaiset antavat tupakan, nuuskan ja alkoholin aiheuttamista riskeistä. Tutkimus osoittaa myös, että miehet suhtautuvat viranomaistietoon epäluuloisemmin kuin naiset.

Norja: Alkoholista johtuvat sairauspoissaolot yleisempiä miehillä ja sinkuilla

Myös pienituloisuus ja lapsettomuus lisäävät nuorten työntekijöiden alkoholista johtuvien sairauspoissaolojen riskiä. Tutkimuksessa ei sen sijaan todettu yhteyttä koulutustason ja sairauspoissaolojen välillä.

Ruotsi: Nuorten juhlat siirtyneet sisätiloihin

Artikkelissa käsitellään nuorten juhlimisen siirtymistä puistoista ja muista ulkotiloista kodin seinien sisälle. Muutoksen myötä aikuiset eivät enää voi yhtä helposti valvoa, mitä juhlissa tapahtuu, mutta nuoret itse katsovat paremmin hallitsevansa juhlavalmisteluita ja -käyttäytymistä juuri kotitiloissa.

Alkoholi- ja huumekysymykset jäävät talouskriisin varjoon

Kreikka, Islanti ja Unkari ovat kaikki kokeneet talouskriisin. Osin kriisi jatkuu yhä, kun taas osa on onnistunut kohentamaan talouttaan. Kreikkaa, Islantia ja Unkaria yhdistää lisäksi se, että alkoholi- ja huumekysymykset ovat jääneet muiden yhteiskunnallisten ongelmien jalkoihin. Osasyynä on myös alkoholinkäytön väheneminen. Euroopan talouskriisin vaikutuksia alkoholi- ja huumekysymyksiin Islannissa, Unkarissa ja Kreikassa pohditaan kolmen tutkijan voimin. Miten alkoholin ja huumeiden käyttö ja hoito ovat muuttuneet, mitä muutoksia on nähtävissä alkoholi- ja huumepolitiikassa ja tutkimukseen ohjattavissa resursseissa? Islannissa on korotettu alkoholiveroa, Unkarissa sallittiin kotipoltto.

Lue Kreikasta…
Lue Islannista…
Lue Unkarista…

(Ruotsi) Naiset lopettavat tupakoinnin toisten takia, miehet itsensä vuoksi

Naiset lopettavat tupakoinnin toisten takia ja hyödyntävät enemmän ammattiapua ja nikotiinikorvaustuotteita kuin miehet. Miehet puolestaan lopettavat tupakoinnin enemmänkin itsensä vuoksi eivätkä he pidä tupakoimista samassa määrin ongelmana kuin naiset. Monet miehet käyttävät nuuskaa tupakoinnin lopettamiseksi ja noin puolet heistä jatkaa nuuskan käyttöä myös tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Korvaushoito joustavinta Tanskassa, tiukinta Ruotsissa

Korvaushoito vähenee Tanskassa, mutta lisääntyy Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa hoito on Ruotsia ja Norjaa hajautetumpaa, ja hoitoyksiköt ovat pienempiä. Tanskassa hoito on joustavinta ja kuolemantapaukset ovat harvassa (0,3 %). Sen sijaan Ruotsi sijoittuu tilaston toiseen päähän: säännöt ovat tiukat, ja kuolemantapauksia on suhteellisen paljon (2,7 %). Tutkijoiden mukaan Suomen pitäisi nyt panostaa hoitojonojen lyhentämiseen, hoitorekisterin luomiseen ja kansallisten hoito-ohjeiden käyttöön ottamiseen.

(Norja) Vanhempien päihteidenkäyttäjien omat valinnat korostuvat, nuoria ongelmakäyttäjiä pidetään haavoittuvampina

Miten päihteiden väärinkäyttäjien ikä määrittää hoitohenkilökunnan puhetta ja käsityksiä väärinkäytön vastuukysymyksistä? ”Nuoren väärinkäyttäjän” ja ”vanhan väärinkäyttäjän” käsitteisiin liitetään erilaisia merkityksiä. Tämä näkyy sekä henkilökunnan asenteissa että laitosten hoito-ohjeissa, joissa suositaan keskittymistä nuoriin väärinkäyttäjiin. Koska nuoria pidetään haavoittuvampina, henkilöstöllä on mielestään suurempi vastuu ja velvollisuus yrittää vaikuttaa nuorten tilanteeseen. Vanhemmat väärinkäyttäjät nähdään enemmänkin aktiivisina toimijoina, joilla on omasta tilanteestaan suurempi henkilökohtainen vastuu.

Ranskassa rahapelipolitiikan rajoituksia ohjaa rikollisuuden torjunta, Suomessa kuluttajansuoja

Ranska perustelee rahapelipolitiikan rajoituksia rikollisuuden torjunnalla, kun taas Suomi puoltaa rahapelimonopolejaan sillä, että niistä kertyneet tulot ohjataan yleishyödyllisiin kohteisiin – mitä EU-tuomioistuin ei pidä pätevänä argumenttina. Molemmissa maissa painotetaan entistä enemmän myös kuluttajansuojaa.

(Tanska) Omin avuin alkoholin väärinkäytöstä selviävät korostavat alkoholinkäyttönsä ongelmattomuutta

Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka entiset alkoholin suurkuluttajat kuvailevat väärinkäyttönsä lopettamista. Osa on ollut mukana AA-toiminnassa, osa on lopettanut väärinkäytön omin voimin. AA-toiminnassa mukana olleiden kuvauksissa korostuu yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteinen päämäärä. Omin avuin lopettaneet painottavat, ettei heidän alkoholinkäyttönsä ole ollut ongelma, vaan pikemminkin ylenmääräistä.

Ruotsalaisten huumeidenkäyttäjien sosiaalinen syrjäytyminen

Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1953 syntyneitä tukholmalaisia teinivuosista 56 vuoden ikäisiksi. Niitä, jotka olivat todistetusti käyttäneet huumeita, verrattiin muuhun ikäluokkaan. Kolmella prosentilla koko ikäluokasta oli vähintään yksi huumeidenkäytön indikaattori. Näistä oli miehiä 67 % ja naisia 33 %. Yli kolmannes huumeidenkäyttäjistä menehtyi alle 56-vuotiaana, ja vain vajaalla viidenneksellä oli jokseenkin hyväpalkkainen työ. Muussa ikäluokassa alle 56-vuotiaana kuolleita oli 5 %, ja työelämässä oli mukana 76 %.

Jessica Storbjörk, Edle Ravndal ja Heini Kainulainen kommentoivat artikkelia ja keskustelevat sosiaalisesta integraatiosta ja syrjäytymisestä sekä huumeidenkäyttäjien kohtelusta.

Vankilahenkilökunnan asenne on huumehoitoa saaville vangeille tärkeämpi kuin hoitomenetelmä

Vangit osallistuvat huumehoitoon eri syistä. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi terveyssyyt, paremmat vankilaolosuhteet, pyrkimys huumeettomaan elämään tai perhesuhteiden uudelleen luominen. Tutkimus osoittaa, että vangit pitävät valvontaa ja seuraamuksia osana arkipäivää ja että he moittivat niitä yllättävän vähän. Henkilöstön asenne koetaan tärkeämmäksi kuin hoitomenetelmien valinta.

Elämää julkisella, kävijänsä leimaavalla paikalla

Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen osallistuvaan havainnointiin huumeidenkäyttäjien kohtaamispaikalla eräässä norjalaisessa kaupungissa. Pyrkimyksenä oli selvittää, mikä vetää leimatut ihmiset paikkaan, joka stigmatisoi kävijänsä. Paikka osoittautui sosiaaliseksi kohtaamispaikaksi, jossa syrjäytyneet ihmiset voivat kokea hyväksyntää, yhteisöllisyyttä ja arvokkuuden tunnetta arkisten rituaalien avulla. Tärkeitä olivat myös henkilökohtaiset kertomukset ja huumori vakiintuneita valtasuhteita horjuttamassa.

Mitkä päihdestrategiat tehoavat nuoriin?

Katsauksessa tarkastellaan nuorille suunnattuja päihdestrategioita tieteellisen näytön valossa. Koulussa toteutettavista päihdeohjelmista on saatu lupaavia tuloksia, mutta tulokset ovat heikompia, kun kyse on moniperustaisista ehkäisevistä ohjelmista, jotka toteutetaan nuorten lähiympäristössä tai perheessä.

Italialaiset sosiaalityöntekijät ovat huolestuneempia alaikäisten juomisesta kuin ruotsalaiset kollegansa

Tutkimuksessa verrattiin italialaisten ja ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden suhtautumista alkoholin väärinkäyttöön alaikäisten keskuudessa. Selvitys osoittaa, että toisin kuin italialaiset kollegansa, ruotsalaiset sosiaalityöntekijät pitävät useammin teini-ikäisten juomista ”normaalina” käytöksenä eivätkä he siksi puutu siihen samassa määrin.

Kuinka laajaa anabolis-androgeenisten steroidien ei-lääkkeellinen käyttö on Pohjoismaissa?

Tutkimuksen mukaan 4,4 % ruotsalaisista on jossain vaiheessa käyttänyt anabolis-androgeenisia steroideja muussa kuin lääkkeellisessä tarkoituksessa. Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa vastaava luku on pienempi, 0,5–2,4 prosentin välillä. Kyseessä on ensimmäinen Pohjoismaissa tästä aiheesta tehty kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Se perustuu tutkimuksiin, jotka kattavat yhteensä 233 475 henkilöä. Tutkijoiden mukaan anabolis-androgeenisten steroidien käyttöä Pohjoismaissa olisi syytä pitää vakavana kansanterveydellisenä ongelmana.

Alkoholinkulutus on suurempi kannabiksen käyttäjien keskuudessa Norjassa

Siirtymävaihe nuoruudesta aikuisuuteen merkitsee usein muutoksia myös päihteiden käytössä. Norjalaisessa pitkittäistutkimuksessa on selvitetty kannabiksen ja alkoholin käytön välistä yhteyttä suhteessa aikuiselämän vastuurooleihin. Vanhemmuus ja avioliitto vähentävät uhkaa kokea alkoholiin liittyviä ongelmia. Tutkimuksesta ilmenee myös, että kannabiksen käyttäjät kuluttavat merkittävästi enemmän alkoholia koko tutkittavan jakson ajan teinivuosista aikuisuuteen asti. Kannabiksen käyttö, alkoholin kulutus ja alkoholiin liittyvien ongelmien riski pienenevät ikäluokkien vanhetessa.

Joka viides norjalainen juo vaarallisen paljon

Norjalaisessa väestötutkimuksessa arvioitiin AUDIT-välineen avulla, kuinka suuri osa väestöstä kuluttaa alkoholia vaarallisen paljon. Tutkijat päättelivät, että 17 % väestöstä kuului Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemiin riskiryhmiin. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on Norjassa suhteellisen pieni, tutkijoiden mukaan nuorten humalahakuisella juomisella on mittavat kielteiset seuraukset.

Rahapelit: mihin lääkärit vetävät rajan ongelmakäyttäytymisen ja ongelmattoman pelaamisen välillä?

Yleislääkärit ovat avainasemassa peliongelmia määriteltäessä. Tutkijat osoittavat, että ongelma määritellään eri tavoin sen mukaan, kuka on peliongelmista kärsivien hoidon takana ja kuinka kolmessa eri maassa – Suomessa, Ranskassa ja Saksassa – pelaamista säädellään. Tutkijat painottavat kulttuurisen herkkyyden merkitystä, kun luodaan yhteiskunnallisia toimenpidesuosituksia. Tutkimus perustuu fokusryhmähaastatteluihin.

Vastuullisen alkoholitarjoilun käyttöönotto Ruotsin kunnissa

Noin 90 % Ruotsin kunnista kertoi vuonna 2008, että niissä oli kokonaan tai osittain käytössä vastuullinen alkoholitarjoilu (Ansvarsfull alkoholservering, AAS). Ohjelman tarkoituksena on väkivallan ja vammojen vähentäminen ravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa tapahtuvan alkoholinkäytön yhteydessä. Pyrkimyksenä on lisäksi kehittää ravintolakulttuuria, jossa alkoholia ei tarjota alaikäisille ja päihtyneille. Ohjelma otettiin ensimmäisenä käyttöön Tukholmassa 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset ovat olleet hyvät. Tässä laadullisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten ohjelman käyttöönotto on sujunut kuudessa eri kunnassa ja annetaan ehdotuksia ongelmien välttämiseksi.

Läheisten merkitys ongelmakäyttäytymisen muutoksessa

Mikä merkitys on ystävillä ja perheellä henkilön muuttaessa käyttäytymistään? Tutkimuksessa selvitettiin, miten läheiset koetaan muutoksen tukena ja esteenä kriminaalihuollon asiakkaiden kertomuksissa. Läheisten merkitystä ei saa sivuuttaa motivaatiokeskusteluissa tai muussa päihdehuollossa.