Ruotsalaisten huumeidenkäyttäjien sosiaalinen syrjäytyminen

Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1953 syntyneitä tukholmalaisia teinivuosista 56 vuoden ikäisiksi. Niitä, jotka olivat todistetusti käyttäneet huumeita, verrattiin muuhun ikäluokkaan. Kolmella prosentilla koko ikäluokasta oli vähintään yksi huumeidenkäytön indikaattori. Näistä oli miehiä 67 % ja naisia 33 %. Yli kolmannes huumeidenkäyttäjistä menehtyi alle 56-vuotiaana, ja vain vajaalla viidenneksellä oli jokseenkin hyväpalkkainen työ. Muussa ikäluokassa alle 56-vuotiaana kuolleita oli 5 %, ja työelämässä oli mukana 76 %.

Jessica Storbjörk, Edle Ravndal ja Heini Kainulainen kommentoivat artikkelia ja keskustelevat sosiaalisesta integraatiosta ja syrjäytymisestä sekä huumeidenkäyttäjien kohtelusta.

Vankilahenkilökunnan asenne on huumehoitoa saaville vangeille tärkeämpi kuin hoitomenetelmä

Vangit osallistuvat huumehoitoon eri syistä. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi terveyssyyt, paremmat vankilaolosuhteet, pyrkimys huumeettomaan elämään tai perhesuhteiden uudelleen luominen. Tutkimus osoittaa, että vangit pitävät valvontaa ja seuraamuksia osana arkipäivää ja että he moittivat niitä yllättävän vähän. Henkilöstön asenne koetaan tärkeämmäksi kuin hoitomenetelmien valinta.

Elämää julkisella, kävijänsä leimaavalla paikalla

Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen osallistuvaan havainnointiin huumeidenkäyttäjien kohtaamispaikalla eräässä norjalaisessa kaupungissa. Pyrkimyksenä oli selvittää, mikä vetää leimatut ihmiset paikkaan, joka stigmatisoi kävijänsä. Paikka osoittautui sosiaaliseksi kohtaamispaikaksi, jossa syrjäytyneet ihmiset voivat kokea hyväksyntää, yhteisöllisyyttä ja arvokkuuden tunnetta arkisten rituaalien avulla. Tärkeitä olivat myös henkilökohtaiset kertomukset ja huumori vakiintuneita valtasuhteita horjuttamassa.

Mitkä päihdestrategiat tehoavat nuoriin?

Katsauksessa tarkastellaan nuorille suunnattuja päihdestrategioita tieteellisen näytön valossa. Koulussa toteutettavista päihdeohjelmista on saatu lupaavia tuloksia, mutta tulokset ovat heikompia, kun kyse on moniperustaisista ehkäisevistä ohjelmista, jotka toteutetaan nuorten lähiympäristössä tai perheessä.

Italialaiset sosiaalityöntekijät ovat huolestuneempia alaikäisten juomisesta kuin ruotsalaiset kollegansa

Tutkimuksessa verrattiin italialaisten ja ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden suhtautumista alkoholin väärinkäyttöön alaikäisten keskuudessa. Selvitys osoittaa, että toisin kuin italialaiset kollegansa, ruotsalaiset sosiaalityöntekijät pitävät useammin teini-ikäisten juomista ”normaalina” käytöksenä eivätkä he siksi puutu siihen samassa määrin.