Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa

Hanke on jaettu neljään osaan:

1. Ikäystävälliset kaupungit ja yhteisöt Pohjoismaissa
2. Heterogeeninen ja intersektionaalinen näkökulma sekä seurantaindikaattorien kehittäminen
3. Yksinäisyyden ja sosiaalisen eristyneisyyden torjuminen
4. Aktiivinen ja terve ikääntyminen hyvinvointiteknologian avulla

Näitä hankkeen osia kuvaillaan tarkemmin jäljempänä.

Tausta, tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeemme noudattaa Maailman terveysjärjestön WHO:n Decade of Healthy Ageing 2021–2030 ‑ohjelman periaatteita. Ohjelma kokoaa yhteen eri toimijoita ikääntyneiden elämänlaatua parantaakseen. Euroopan komissio on perustanut Euroopan tasolla European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing (EIP on AHA) ‑foorumin edistämään alan innovatiivisia ratkaisuja ja digitaalista muutosta. Hankkeemme tavoitteena on esitellä hyviä esimerkkejä siitä, miten hyvinvointiteknologian avulla voidaan edistää aktiivista ja tervettä ikääntymistä sekä näin samalla eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamista. Hanke tukee myös Pohjoismaiden ministerineuvoston vuodelle 2030 asettamaa visiota, jonka mukaan Pohjoismaat pyrkii olemaan maailman kestävin ja integroitunein alue vuonna 2030.

Tulokset

Kokoamme uutta tietoa ikääntyneiden mahdollisuuksista osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä heidän erilaisista elinoloistaan Pohjoismaissa. Tutkimme näihin näkökohtiin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten siviilisääty, sukupuoli, sosioekonominen asema, etninen tausta, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, julkisten palveluiden saatavuus sekä se, asuuko ikääntynyt kaupungissa vai harvaan asutulla alueella.

Lisäksi kehitämme aktiivisen ja terveen ikääntymisen seurantaindikaattoreita. Tavoitteena on koota uutta tietoa pohjoismaisista määrällisistä ja laadullisista toimenpiteistä, jotka painottavat aktiivista ja tervettä ikääntymistä sekä hyvinvointiteknologian kehittämistä.

Näiden kartoitusten tulokset julkaistaan vuoden 2021 lopussa. Aiomme myös pitää webinaareja yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristäytymisestä sekä ikämyönteisten kaupunkien ja yhteisöjen kehityksestä koronapandemian aikana. Projektin aikana esittelemme viestintäkanavissamme hyviä esimerkkejä siitä, miten aktiivista ja tervettä ikääntymistä edistetään Pohjoismaissa.

1. Ikäystävälliset kaupungit ja yhteisöt Pohjoismaissa

Pohjoismainen hyvinvointikeskus koordinoi pohjoismaista ikäystävällisten kaupunkien ja kuntien verkostoa. Seuraavat kaupungit kuuluvat verkostoon: Oslo, Trondheim, Esbjerg, Göteborg, Uppsala, Halstahammar, Tukholma, Gävle, Östersund, Tampere, Turku ja Reykjavik.

WHO:n maailmanlaajuinen Age-friendly cities and communities ‑verkosto perustettiin, jotta kaupungit ja yhteisöt eri puolilla maailmaa voisivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Verkoston jäsenet pyrkivät edistämään tervettä ja aktiivista ikääntymistä WHO:n erittelemällä kahdeksalla alueella.

Ikämyönteisten kaupunkien ja yhteisöjen kehitystyö tapahtuu tiiviissä monialaisessa yhteistyössä eri kunnallishallintojen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Ikääntyneiden ottaminen mukaan tähän suunnitteluun on työn onnistumisen kannalta olennaisen tärkeää.

2. Heterogeeninen ja intersektionaalinen näkökulma sekä seurantaindikaattorien kehittäminen

Att åldras i Norden (Ikääntyminen Pohjoismaissa) ‑kartoituksessamme on osoitettu, että ikääntyneitä tarkastellaan usein yhtenäisenä ryhmänä, jolla on samanlaiset ongelmat ja tarpeet. Nuorempien ja vanhempien ikääntyneiden ryhmät tulisi kuitenkin erottaa toisistaan, koska 70-, 80- ja 90-vuotiaiden tarpeet ovat erilaisia. Lisäksi näiden ikäryhmien sisällä on suuria yksilöllisiä eroja. On tärkeää selvittää, mitä mahdollisuuksia ikääntyneillä on osallistua aktiivisesti sekä kaupunki- että yhteiskuntakehitykseen ja erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin taustatekijöistä riippuen. Monimuotoisuuden näkökulma auttaa myös torjumaan ikäsyrjintää, edistämään myönteistä suhtautumista ikääntyneisiin ja näkemään heidät yhteiskunnan arvokkaana resurssina.

Intersektionaaliseen näkökulmaan kuuluu yksilön näkeminen eri näkökulmista ja huomion kiinnittäminen esimerkiksi yhteiskunnan voimasuhteisiin, jotka vaikuttavat yksilöiden mahdollisuuksiin osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen tasapuolisin edellytyksin.

Pohjoismaat ovat myös ilmaisseet tarpeen indikaattoreille ja mittauskeinoille, joilla voitaisiin edistää ja kuvata aktiivisen ja terveen ikääntymisen näkökohtia. Indikaattorien avulla on helpompi vertailla Pohjoismaiden välistä työtä, ja niitä voidaan käyttää Pohjoismaissa myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Hyvinvointiteknologiaan liittyvien indikaattoreiden kehittämistä pidetään erityisen haastavana.

3. Yksinäisyyden ja sosiaalisen eristyneisyyden torjuminen

Koordinoimme pohjoismaista yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä käsittelevää asiantuntijaryhmää. Asiantuntijaryhmän jäsenet ovat listattuna oikealla.

Yksinäisyyden kokemus on subjektiivinen. Yksinäisyys voi olla vapaaehtoista tai tahatonta. Voimme kokea suurta yksinäisyyttä, vaikka meillä olisi monia sosiaalisia kontakteja ja suhteita. Joillakin ihmisillä voi olla vain vähän sosiaalisia kontakteja, mutta he eivät silti tunne itseään yksinäisiksi. Sosiaalinen eristyneisyys mittaa objektiivisemmin ihmisen sosiaalisten yhteyksien määrää.

Tahatonta yksinäisyyttä on kaikissa ihmisryhmissä, sekä nuorten että vanhempien keskuudessa. Tutkimukset osoittavat, että tahaton yksinäisyys on yhtä haitallista terveydelle kuin tupakointi. Se lisää aivohalvauksen, dementian ja psyykkisten sairauksien riskiä. Yksinäisyyden ja sosiaalisen eristyneisyyden torjuminen on siksi tärkeä kansanterveydellinen kysymys.

Lisää aiheesta yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys:

• Hyvinvointiteknologia voi katkaista vaarallisen yksinäisyyden
• Webinar: Combating loneliness and social isolation for the older adults (5 November 2020)
• Yhdessä ikämyönteisiä kaupunkeja käsittelevän podcast-sarjamme jaksoista keskustellaan (skandinaavisilla kielillä) tahattomasta yksinäisyydestä ja yhteenkuuluvuuden merkityksestä.

4. Aktiivinen ja terve ikääntyminen hyvinvointiteknologian avulla

Hyvinvointiteknologian avulla voidaan ehkäistä erilaisten ryhmien ongelmia, auttaa näitä ryhmiä ja tuottaa niille hyvinvointiratkaisuja. Digitaalista tekniikkaa käytetään muun muassa ikääntyneiden turvallisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja riippumattomuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Tätä teknologiaa voivat käyttää ikääntyneet itse, heidän läheisensä tai hoitohenkilökunta.

Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän ikääntymisen tukemisessa paikan päällä. Yhtenä tämän haasteena on kuitenkin se, miten ikääntyneet saataisiin käyttämään teknisiä ratkaisuja. Haasteena on myös se, etteivät kaikki ikääntyneet pysty käyttämään Internetiä, tietokoneita tai älypuhelimia. Teknologioiden käyttökoulutus, yhdessä toimiminen ja sosiaalinen tuki voivat auttaa ikääntynyttä suhtautumaan teknologiaan myönteisemmin. Tämä ei vain edistä teknologian käyttöä vaan luo myös sosiaalista vuorovaikutusta osallistujien välille.

Lue lisää Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen työstä hyvvinvointiteknologia-alalla:
Hyvinvointiteknologia

Elämme pidempään ja ikääntyneiden osuus Pohjoismaissa kasvaa. Ennusteiden mukaan 65-vuotiaiden ja vanhempien osuus väestöstä kasvaa Pohjoismaissa 20 prosentista 26 prosenttiin vuoden 2020 ja 2060 välillä. 80-vuotiaiden ja vanhempien osuus kasvaa neljästä prosentista kahdeksaan prosenttiin. – Lähde: Nordregio/Nordic Statistic