Nuorten univaikeudet lisääntyvät Pohjoismaissa – poikkeuksena Norja

Uniongelmilla viitataan tässä tutkimuksessa vaikeuksiin saada unta useammin kuin kerran viikossa. Tutkijat uskovat, että uniongelmaisten nuorten osuus voi todellisuudessa olla suurempi, koska nuorilla on taipumus aliarvioida ongelmansa vastatessaan univaikeuksia käsitteleviin kysymyksiin.

– Kun huomioidaan unihäiriöiden ja aivojen kehityksen välinen yhteys, on huolestuttavaa, että nuorten univaikeudet vaikuttavat lisääntyvän useimmissa Pohjoismaissa. Uni on tärkeä tekijä nuorten henkiselle ja fyysiselle terveydelle, sanoo Charli Eriksson, joka on yksi tutkijoista ja Tukholman yliopiston emeritusprofessori.

– Koska univaikeuksiin on mahdollista puuttua erilaisilla menetelmillä, vanhemmilla, kouluilla, päättäjillä ja terveydenhuollon henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet ryhtyä toimiin. Kyse on esimerkiksi siitä, että autetaan tekemään nuorten ympäristöstä rauhallinen, kun on aika mennä nukkumaan. Ympärillä ei ole teknologiaa, ja matkapuhelin suljetaan hyvissä ajoin. Vältetään kiihtyneitä tunteita. Alkoholi ja lääkkeet voivat vaikuttaa kielteisesti unen laatuun. Väsynyt keho helpottaa nukahtamista. Ongelmaan on olemassa erityisiä ohjelmia, mutta niitä on noudatettava pitkään ennaltaehkäisevien vaikutusten saavuttamiseksi. Kenties nukkumisen pitäisi sisältyä koulun opetussuunnitelmaan, Charli Eriksson toteaa.

Ruutuaika ja liikunta

Tulevissa tutkimuksissa tutkijat analysoivat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa pohjoismaisten koululaisten uniongelmien kehittymiseen.

– On paljon viitteitä siitä, että nuorten pitkä ruutuaika ja vähäinen liikunta vaikuttavat unihäiriöiden syntyyn. Myös koulupäivien alkamisaika voi vaikuttaa unitottumuksiin. Sekin vaikuttaa uneen, että joka viikonloppu muuttaa vuorokausirytmiä kuin tekisi transatlanttisen lennon. Koulupäivien alkamisajan myöhäistämisestä on keskusteltu, mutta on epäselvää, mitä aamulla pidempään nukkuminen merkitsisi pitkällä aikavälillä, Charli Eriksson huomauttaa.

Tutkimus perustuu vuosina 2002–2014 tehtyyn WHO-koululaistutkimukseen, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä HBSC (Health Behaviour in School Aged Children). HBSC-tutkimuksessa kerätään neljän vuoden välein tietoja terveydestä, hyvinvoinnista, terveysongelmista ja sosiaalisista ympäristöistä, ja siihen osallistuvat 11-, 13- ja 15-vuotiaat nuoret.

Koululaisten positiivinen mielenterveys

Nordisk välfärdsforskning – Nordic Welfare Research -aikakauslehden uusimman numeron teemana on koululaisten positiivinen mielenterveys Pohjoismaissa. Numerossa käsitellään myös seuraavia aiheita:

• Nuorten aiemmin kokema korkea tyytyväisyys elämään on vähentynyt useimmissa Pohjoismaissa.
• Entistä useammat nuoret kertovat, että heidän on helppo puhua äidin tai isän tai molempien kanssa. Kehitys on ollut erityisen myönteistä isien kanssa käytyjen keskustelujen osalta.
• Nuoret Islannissa ja Suomessa kokevat muita pohjoismaalaisia nuoria useammin, että koulutyö on stressaavaa.

Aikakauslehti on luettavissa maksutta verkossa:
Nordisk välfärdsforskning – Nordic Welfare Research 2/2019