Pohjoismainen verkosto ikäystävällisiä kaupunkeja ja yhteisöjä varten
Iäkkäät
Ihmiset elävät Pohjoismaissa yhä pidempään, ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Ikäystävällinen ympäristö on paikka, jossa on hyvä ikääntyä. Se on ympäristö, jossa ei ole fyysisiä eikä sosiaalisia esteitä, joka edistää terveellistä ja hyvää elämää ja jossa voi ylläpitää fyysistä ja henkistä kapasiteettia koko elämän ajan. Se on paikka, jossa voi jatkaa elämälle arvoa antavien asioiden tekemistä, vaikka edellytykset sosiaaliseen ja fyysiseen osallistumiseen muuttuvat iän myötä.
Pohjoismainen hyvinvointikeskus on koordinoinut vuodesta 2017 lähtien pohjoismaisten ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen verkostoa. Verkoston kaupungit ovat sitoutuneet työskentelemään pitkäjänteisesti ja sektorirajojen yli kehittyäkseen paremmiksi paikoiksi ikääntyä. Verkoston tarkoituksena on jakaa osallistujien kesken ja Pohjoismaiden välillä tietoa, ideoita ja ennen kaikkea konkreettisia ratkaisuja. Verkosto auttaa myös edistämään sosiaalisesti kestävien, ikäystävällisten ympäristöjen ja kaupunkien syntymistä, ja se toimii eturintamassa kehitettäessä Pohjolasta entistä parempaa paikkaa ikääntyä.
Verkostoon kuuluvat Oslo, Trondheim, Senteret for et aldersvennlig Norge -keskus, Esbjerg, Botkyrka, Göteborg, Uppsala, Halstahammar, Tukholma, Gävle, Söderhamn, Upplands-Bro, Östersund, Tampere, Turku ja Reykjavik. Verkoston kaupungit ovat Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuisen Age-friendly cities and communities -verkoston jäseniä.
Ikääntyneiden osallistaminen välttämätöntä
Kaupunkien ja yhteisöjen kestävä kehitys edellyttää osallistavaa ja laaja-alaista työtä kansallisen, alueellisen, kunnallisen ja paikallisen tason toimijoiden välillä. Perusperiaatteisiin kuuluu myös ikääntyneiden aikuisten kuunteleminen, osallistaminen ja mukaan ottaminen. Jotta kehittämistyö onnistuu, ikäihmisten on voitava osallistua työhön tasavertaisina toimijoina. Ottamalla ikääntyneet mukaan tulevaisuuden kaupunkien ja yhteiskuntien suunnitteluun Pohjoismaat voivat vahvistaa valmiuksiaan sopeutua väestörakenteen muutokseen.
WHO on tunnistanut kahdeksan toisiinsa liittyvää aluetta, joiden kanssa ikäystävällisen kaupungin tai yhteiskunnan tulisi työskennellä. Nämä alueet ovat:
- terveydenhuolto ja lähipalvelut
- kuljetus
- asuminen
- sosiaalinen osallistuminen
- ulkoalueet ja rakennukset
- kunnioitus ja sosiaalinen osallisuus
- vapaaehtoisuus ja työelämä
- viestintä ja tiedotus.
Ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen pohjoismaisen verkoston työ tukee Pohjoismaiden ministerineuvoston visiota 2030, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteet ovat myös linjassa Agenda 2030:n tavoitteen 11 kanssa kestävistä kaupungeista ja yhteisöistä. Pohjoismainen hyvinvointikeskus tekee yhteistyötä myös WHO:n Decade of Healthy Ageing 2021–2030 -hankkeessa, joka kokoaa yhteen ikääntyneiden elämän parantamiseksi globaalilla tasolla työskenteleviä toimijoita.
Raportit
Iäkkäät
7 kesä 2022
Active and Healthy Ageing: Heterogenous perspectives and Nordic indicators
The aim of this report is to emphasise why there is a need for a more heterogenous perspective on active and healthy ageing. A ran [...]
Iäkkäät
4 huhti 2022
Indicators for Active and Healthy Ageing in the Nordic Region
Population ageing is a major demographic trend affecting the policy agenda in the Nordic Region, in Europe, and globally. The repo [...]
Iäkkäät
5 marras 2020
Att åldras i Norden
Inkludera fler äldre vuxna i arbetet med äldrefrågor, både på en lokal och nationell nivå. Den äldre befolkningen ska inte [...]
Iäkkäät
15 tammi 2019
Skapa åldersvänliga städer i Norden
Vi lever allt längre i Norden och andelen äldre i befolkningen ökar. Det är en positiv utveckling, men innebär samtidigt stor [...]
Iäkkäät
23 tammi 2018
A better environment to age in
In the Nordic region, life expectancy is increasing, and the elderly population is growing. It is of course a positive development [...]
Jaa
