Dementia-alueen teemaverkostot

Pohjoismaissa on kooltaan pieniä yksittäisiä ryhmiä. Niitä varten Pohjoismainen hyvinvointikeskus koordinoi kolmea erilaista dementian teemaverkostoa. Verkostot keskittyvät dementiaan ja etnisiin vähemmistöihin, kehitysvammaisiin ja alkuperäiskansoihin.

Teemaverkostot koostuvat tutkijoista, kokeneista ammattilaisista ja muista asiantuntijoista. Tavoitteena on edistää tiedon lisäämistä ja kokemusten vaihtoa sekä saada aikaan tasa-arvoista dementiahoitoa taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta.

Dementia ja etniset vähemmistöt

Dementia ja siirtolaistaustaiset ihmiset Pohjoismaissa on aihe, joka kaipaa lisää tutkimusta. Ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä on todennäköisesti yhtä suuri muistisairauden riski kuin Pohjoismaissa syntyneillä, mutta heistä harvemmat hakeutuvat hoitoon. Kansainvälisten tutkimusten mukaan etniskulttuurinen tausta määrittää suuresti, millaiseen hoitoon hakeudutaan. Eri puolilla maailmaa on monia erilaisia näkemyksiä dementiasta ja sen oireista. Omalla äidinkielellä annetulla hoidolla ja hoivalla saattaa olla suuri merkitys, vaikka muistisairas henkilö olisi asunut maassa pitkäänkin. Myöskään tutkimus ei ole yksiselitteistä. Henkilökunnan jatkuvuus voi monelle olla tärkeämpää kuin etnisesti profiloitu asuminen. Kieli- ja kulttuuriosaaminen on tärkeää annettaessa kohderyhmälle yksilöllistä hoitoa ja hoivaa. Vähemmistötaustaisen henkilökunnan koulutus onkin toinen teema, johon verkosto paneutuu.

Pohjoismaissa on kehitetty erilaisia työkaluja tälle osa-alueelle. Tanskan dementiatutkimuskeskus (Nationalt Videnscenter for demens) on julkaissut useita digitaalisia julkaisuja dementiasta ja etnisistä vähemmistöistä (tanskaksi). Aldring og helse Norjassa tarjoaa e-oppimiskurssia koulutuksista dementiaan sairastuneiden siirtolaisten omaisille (norjaksi).  Region Skåne Ruotsissa on laatinut dementiaa käsitteleviä verkkokoulutuksia monilla eri kielillä (ruotsiksi).

Verkoston tavoitteena on luoda dementiaa sairastaville vanhemmille siirtolaisille ja heidän omaisilleen laadukkaita ja mukautettuja hoito- ja hoivapalveluita. Verkosto kokoontuu 1–2 kertaa vuosittain. Sen toimintamuotoja ovat kokemusten vaihto, yhteistyö ja tiedon levittäminen. Useat sen jäsenistä ovat julkaisseet yhdessä tieteellisiä artikkeleita.

Dementian ja etnisten vähemmistöjen teemaverkosto perustettiin vuonna 2012. Se käsittää noin 30 pohjoismaista tutkijaa ja eri alan ammattilaista.

Webinaari dementiasta ja etnisistä vähemmistöistä (skandinaavisilla kielillä)

Dementia ja alkuperäiskansat

Tutkimustulokset mm. Kanadasta, Yhdysvalloista ja Australiasta osoittavat, että alkuperäisväestöt eri puolilla maailmaa altistuvat muistisairaudelle huomattavasti valtaväestöjä enemmän. Periaatteessa ei kuitenkaan ole olemassa kerättyä tutkimus- tai muuta tietoa Pohjoismaiden dementiaa sairastavien saamelaisten ja inuiittien tilanteesta. Norjalainen Aldring og helse on julkaissut tiedotusaineistoja, videoita ja digitaalisia työkaluja saamelaisista ja dementiasta. Aineistot ovat saatavilla norjaksi sekä pohjois-, luulajan- ja eteläsaameksi.

Dementian ja alkuperäiskansojen teemaverkosto pyrkii tunnistamaan uuden tutkimuksen, osaamista kasvattavien toimien sekä saamen- ja grönlanninkielisten diagnostiikkatyökalujen kääntämisen ja mukauttamisen tarvetta.

Dementian ja alkuperäiskansojen teemaverkosto perustettiin vuonna 2019. Siihen kuuluu viranomaisten edustajia, tutkijoita sekä hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Grönlannista.

Murretaan hiljaisuuden kulttuuri pohjoismaisten alkuperäiskansojen terveydestä (ruotsiksi)

Webinaari alkuperäiskansoista ja dementiasta (skandinaavisilla kielillä)

Dementia ja kehitysvammaisuus

Kehitysvammaiset elävät Pohjoismaissa yhä pidempään. Kehitysvammaisilla dementian ensioireet tulevat usein jo 50 vuoden iässä, mutta niitä saattaa olla vaikea havaita. Sellaiset oireet, jotka usein tulevat muilla vasta myöhemmin sairauden edetessä, voivat esiintyä kehitysvammaisilla jo dementian varhaisvaiheessa. Kun tukiasunnossa asuva tai päivätoimintaan osallistuva sairastuu dementiaan, se saattaa merkitä suurta muutosta henkilökunnalle ja muille asukkaille. Aktiviteettien lisäksi potilaan hoito on sopeutettava henkilön edellytysten mukaisesti. Huolenpitoa on myös muutettava ajan myötä. Nämä ovat uusia haasteita pohjoismaisille kunnille.

Tämän teemaverkoston tavoitteena on vakiinnuttaa pohjoismaisten osaamisympäristöjen välisiä vankkoja verkostoja ja luoda järjestelmällistä kokemusten vaihtoa muistisairaita kehitysvammaisia koskevasta tutkimuksesta, diagnosoinnista, hoidosta ja hoivasta.

Norjalainen Aldring og Helse, Pohjoismainen hyvinvointikeskus ja Norjan Saamekäräjät ovat julkaisseet verkkosivuston Mitä on dementia. Verkkosivusto on käännetty viidellä pohjoismaisella kielellä, englanniksi sekä luulajan-, pohjois- ja eteläsaameksi. Ruotsissa Svenskt demenscentrum ja Riksförbundet FUB tarjoavat kaksi verkkokoulutusta, molemmat nimeltään Åldern har sin rätt – om att åldras med intellektuell funktionsnedsättning. Toinen koulutus on suunnattu henkilöille, joilla on älyllinen kehitysvamma ja toinen niille, jotka työskentelevät kyseisten henkilöiden kanssa. Kurssit voivat olla hyödyksi myös omaisille.

Dementian ja kehitysvammaisuuden teemaverkosto perustettiin vuonna 2015. Sen jäsenet edustavat kansallisia asiantuntijaorganisaatioita, tutkimuslaitoksia ja alan ammattilaisia kaikista Pohjoism.

Webinaari dementiasta ja kehitysvammaisuudesta (skandinaavisilla kielillä)