Valtioiden kansalliset strategiat

Tanska

Social-, Bolig- og Ældreministeriet on vammaispolitiikkaa koordinoiva ministeriö. Vammaispolitiikan kehittäminen on kaikkien ministeriöiden vastuulla, ja kukin sektori vastaa siihen liittyvien näkökohtien sisällyttämisestä politiikkaansa.

CRPD:n (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista) määrittämien puitteiden ohella Tanskan vammaispolitiikkaa määrittää neljä periaatetta: yhdenvertaisen kohtelun periaate, korvausperiaate, alakohtaisen vastuun periaate ja solidaarisuuden periaate.

Danske Handicaporganisationer on maan vammaisjärjestöjen katto-organisaatio.

Det Centrale Handicapråd on vammaisjärjestöjen valtiollinen koordinaatioelin.

Institut for Menneskerettigheder on yksityinen valtion laitos, jonka tehtävänä on edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja yhdenvertaista kohtelua Tanskassa ja ulkomailla. Laitos edistää ja valvoo CRPD:n toteuttamista vammaisia koskevissa asioissa.

Instituutti on tunnistanut 10 painopistealuetta, joiden tarkoituksena on parantaa vammaisten oikeuksia: kymmenen indikaattoria CRPD: n täytäntöönpanossa ja seurannassa.

Sosiaalihallitus vastaa viranomaisten, kuntien ja muiden vammaisille henkilöille sosiaalista tukea ja palveluja tarjoavien tahojen tiedonsaannista ja ohjauksesta.

Tanskan 98 kuntaa vastaavat yksittäisten kansalaisten avusta ja tuesta yksilöllisen tarpeiden arvioinnin perusteella. Kunnanhallitukset määrittelevät kuntien palvelutason ja päättävät avun sisällöstä ja laajuudesta lain asettamissa puitteissa.

Ankestyrelsen on riippumaton lautakunta tanskalaisen sosiaali- ja sisäministeriön hallinnonalan alaisuudessa. Se toimii valitusviranomaisena ja sillä on myös koordinaatiovastuu kuntien käytännöistä sosiaalialueella.

Suomi

Suomessa vammaispolitiikkaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Kaikilla hallinnon aloilla on kuitenkin vastuu vammaispolitiikan täytäntöönpanosta.

Vammaispolitiikan periaatteet kattavat vammaisten henkilöiden oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun, osallistumiseen ja syrjimättömyyteen sekä tarvittaviin palveluihin ja tukitoimenpiteisiin. Vammaispolitiikan perustana ovat perusvapaudet ja -oikeudet sekä ihmisoikeudet. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyyttä koskevat määräykset sisältyvät Suomen perustuslakiin.

Suomen toimintaohjelma 2020–2023: Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen : YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2020–2023.

Vammaisfoorumi ry on vammaisjärjestöjen katto-organisaatio.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE on valtiollinen neuvottelu- ja koordinointielin, joka toteuttaa CRPD:n ja vammaispolitiikan täytäntöönpanoa. VANE on ollut vastuussa toimintaohjelman laatimisesta. VANE:ssa on vammaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta keskeisten ministeriöiden edustajia.

Ihmisoikeuskeskus on itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksia sekä lisätä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa eri toimijoiden välillä. Ihmisoikeuskeskus valvoo CRPD:n täytäntöönpanoa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL edistää tutkimus- ja kehitystyönsä kautta vammaisten mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti. THL tiedottaa palveluista, tukimuodoista ja eduista muun muassa julkaisemansa käsikirjan avulla.

Lisätietoa palveluista ja tukimuodoista Suomessa.

Kansaneläkelaitos (KELA) vastaa päätöksistä ja etuuksien maksamisesta.

Vammaispalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Suomessa on 22 hyvinvointialuetta.

Erityishuoltolakia muutetaan siten, että vammaispalveluiden tuottaminen jatkuu hyvinvointialueilla.

Färsaaret

Sosiaali- ja kulttuuriministeriö  ja Almannaverkið koordinoi vammaispolitiikkaa, ja sillä on tärkeä tehtävä, kun vammaisalaa kehitetään monialaisen yhteistyön keinoin.Ministeriö kehittää parhaillaan uutta vammaisalan toimintasuunnitelmaa.

MEGD on Färsaarten vammaisjärjestöjen katto-organisaatio. Färsaarelaiset etujärjestöt pyrkivät perustamaan vammaisalan tiedottajan tehtävän Grönlannin mallin mukaisesti.

Färsaarilla on 29 kuntaa.

Grönlanti

Sosiaalilautakunta koordinoi vammaispolitiikkaa ja palvelujen tarjoamista Grönlannissa.

Grönlannin itsehallinto hyväksyi 12. kesäkuuta 2019 lain vammaisten henkilöiden tukemisesta:  Inatsisartutlov nr. 13. Laki on muotoiltu niin, että se noudattaa mahdollisimman uskollisesti YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Grönlannilla ei ole vielä vammaispolitiikkaa koskevaa strategiaa tai toimintasuunnitelmaa. Kuitenkin vammaispolitiikka mainitaan erityisesti sopimuksessa Koalitionsaftalen 2014–2018.

Tilioq, Handicaptalsmanden, on vammaispolitiikan keskeinen toimija ja se seuraa YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Handicaptalsmanden Tilioqilla on verkkosivusto, jossa selitetään, mitä vammaisten yleissopimus merkitsee Grönlannissa. Tilioq valvoo vammaislainsäädännön kehitystä.

Grönlannin Råd for Menneskerettigheder ja Institut for Menneskerettigheder – Danmarks Nationale Menneskerettighedsinstitution ovat kirjoittaneet vammaisuutta koskevan tilanneraportin (2019).

NIIK on Grönlannin vammaisjärjestöjen kattojärjestö.

Valtakunnallinen vammaiskeskus Pissassarfik sijaitsee Sisimiutissa.

Islanti

Työ- ja sosiaaliministeriö Félags- og vinnumarkaðsráðuneytið,  koordinoi Islannin vammaispolitiikkaa.

Islannilla on kansallinen vammaispolitiikkaa koskeva toimintasuunnitelma vuosille 2017–2021. Toimintasuunnitelmassa on seitsemän tavoitetta, joista kukin käsittää neljästä seitsemään toimenpide-ehdotusta, yhteensä 37 ehdotusta.

Vammaisliikkeellä on Islannissa kaksi kattojärjestöä: ÖBI , joka organisoi 41 järjestöä ja Throskahelide , joka on 20 ryhmän yhteenliittymä, jossa on yhteensä lähes 6000 jäsentä.

Throskahelide on julkaissut uuden käännöksen vammaisten ihmisoikeuksista Islannissa (2020), Samningur SÞ um réttindi fatlaðs fólks (2020).

Islannissa on 79 kuntaa, jotka tekevät yhteistyötä Samband-kuntaliiton puitteissa.

Norja

Kultur- og likestillingsdepartementet (kulttuuri- ja tasa-arvoministeriö) vastaa kansallisesta tasa-arvoa ja syrjintää koskevasta lainsäädännöstä, joka muun muassa kieltää vammaisuudesta johtuvan syrjinnän. Ministeriöllä on myös kokonaisvastuu hallituksen vammaisten politiikan koordinoinnista.

Norjalla on vammaispoliittisia strategioita ja toimintasuunnitelmia useilla aloilla.

Pääasiallisia toimintasuunnitelmia ovat Bærekraft og lika muligheter – et universallt utformet Norge (2021–2025) ja Et samfunn for alle – regjeringens strategi for likestilling av männesker med funksjonsnedsettelse for perioden 2020–2030.  Hallituksen politiikan perustana on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD).

Norjassa on useita vammaisjärjestöjen katto-organisaatioita – Funksjonshemmedes Fellesorganisation (FFO),Norges Handikapforbundja Samarbeidsforumet av funksjonshemmedes organisasjoner ( SAFO). Unge funksjonshemmede on vammaisten nuorten kattojärjestö.

Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet (Bufdir) on osaston vammaispolitiikasta vastaava virasto. Kultur- og likestillingsdepartementet vastaa tämän alan politiikan koordinoinnista, ja Bufdirin tehtävänä on koordinoida toimenpiteiden täytäntöönpanoa kentällä.

Likestillings- og diskriminationsombudet (LDO) valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksia.

NAV hallinnoi tukia, kuten päivärahoja, työselvitysrahoja, sairauspäivärahoja, eläkkeitä, lapsilisää ja apuvälineitä.

Norjassa on 356 kuntaa, jotka tekevät yhteistyötä kuntien yhteistyöjärjestön Kommunesektorens organisasjon (KS) kautta. KS koordinoi kaikille sopivaa suunnittelua koskevaa verkostoa. Verkosto julkaisee muun muassa tietoja hyvistä käytänteistä.

Ruotsi

Sosiaaliministeriö koordinoi vammaispolitiikkaa. Vammaispolitiikka koskettaa myös monia muita ministeriöitä ja politiikan aloja, ja Ruotsissa on perustettu eri ministeriöiden edustajista koostuva yhteistyöryhmä, jossa vaihdetaan kokemuksia ja keskustellaan ajankohtaisista kysymyksistä.

Ruotsin vammaispolitiikan perustana on CRPD, ja siinä otetaan huomioon vammaisten henkilöiden oikeudet ja tarpeet yhteiskunnassa. Valtiopäivät on tehnyt päätöksiä vammaispolitiikan suunnasta ja tavoitteista. Tavoitteena on CRPD:n periaatteiden mukaisesti saada vammaisille henkilöille tasa-arvoiset elinolot muiden kanssa sekä edellytykset osallistua täysimääräisesti toimintaan yhteiskunnassa, jonka perustana on moninaisuus. Tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja ottaa paremmin huomioon lapsen oikeuksien näkökulma. Kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi vammaispolitiikan toteuttamisessa keskitytään neljään osa-alueeseen: kaikille sopivan suunnittelun periaatteeseen, saavutettavuuden nykyisiin puutteisiin, yksilölliseen tukeen ja yksilön riippumattomuutta tukeviin ratkaisuihin sekä syrjinnän ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan.

Ruotsin hallitus on hyväksynyt vammaispolitiikan systemaattisen seurannan strategian vuosille 2021–2031. Strategiassa 30:tä viranomaista velvoitetaan seuraamaan erityisesti kansallisen vammaispolitiikan tavoitteiden toteutumista.

Osallisuusvirasto (MFD) on vammaisalalla toimiva asiantuntijavirasto. MFD kantaa erityistä vastuuta vammaispolitiikan täytäntöönpanosta ja seurannasta. MFD seuraa muun muassa julkisia toimijoita sekä elinolosuhteiden kehitystä. MFD:n tehtävänä on pyrkiä varmistamaan, että vammaispolitiikka näkyy koko yhteiskunnassa.

Funktionsrätt Sverige koordinoi kansalaisyhteiskunnan CRPD-raportointia vuosittain päivitettävän kansallisen raportin Respekt för rättigheter kautta.

Useat nuorisojärjestöt ovat järjestäytyneet Nätverket för Unga för Tillgänglighet (NUFT) ‑verkostoksi.

Funktionshindersdelegationen on vammaisjärjestöjen valtiollinen koordinaatioelin. Vammaisdelegaatio koostuu 14 liitosta ja sitä johtaa vastaava ministeri. Valtuuskunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa säännöllisiin kokouksiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista.

Sosiaalihallitus pyrkii varmistamaan, että terveydenhuollon ja hoitoalan viranomaiset ja toimijat osallistuvat vammaispolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Viranomainen julkaisee muun muassa avoimia vertailuja tuesta ja palveluista sekä kerää ohjeita ja muuta tietoa apuvälineistä.

Ruotsin vakuutuskassa tekee päätöksiä monista sosiaaliturvaetuuksista ja huolehtii niiden maksamisesta.

Työvoimapalvelut tarjoavat erityistä tukea vammaisille työnhakijoille ja tietoa työnantajille, jotka työllistävät vammaisia.

Ruotsissa on 290 kuntaa. Sveriges Kommuner och Regioner (SKR) pyrkii tukemaan kuntia ja maakäräjien/alueiden jatkuvaa kehitystyötä vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. SKL on laatinut vammaisuutta ja osallisuutta koskevan kannanoton, jossa se selventää vammaisuuskysymyksiä koskevia suuntaviivojaan. Kannanotossa esitellään lähtökohtia, ohjaavia periaatteita ja kysymyksiä, jotka yhdistävät eri sektoreita ja niitä koskevia kysymyksiä. SKR julkaisee myös avoimia vertailuja useista kuntien osallisuutta edistävistä toimenpiteistä.

Ihmisoikeusinstituutti perustettiin vuonna 2022. Instituutin tehtävänä on varmistaa, että Ruotsi turvaa vammaisten oikeudet, ja vastaa kansalaisyhteiskunnan vaihtoehtoisesta raportoinnista YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle.

Ahvenanmaa

Maakuntahallinnon sosiaali- ja ympäristöosasto vastaa vammaispolitiikan koordinoinnista.

Ahvenanmaan maakunnan hallitus hyväksyi vuonna 2022 Ett tillgängligt Åland ‑esteettömyysohjelman, joka ohjaa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen vammaispolitiikkaa vuosina 2022–2025. Ohjelma kattaa 29 sisältöaluetta ja yhteensä 58 toimenpidettä, jotka liittyvät YK:n yleissopimuksen eri artikloihin.

Funktionsrätt Åland on Ahvenanmaan vammais- ja potilasyhdistys. Funktionsrätt Åland vastaa Ahvenanmaan vaihtoehtoisesta raportoinnista YK:lle.

Rådet för personer med funktionsnedsättning on Ahvenanmaalla YK:n yleissopimuksen edellyttämä vammaisjärjestöjen koordinointielin. Ahvenanmaan maakunnalla on pysyvä asiantuntijajäsen Suomen kansallisessa Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnassa, VANE:ssa.

Ahvenanmaan oikeusasiamiehen alaisuudessa toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu vastaa valvonnasta.

Maakunnan 15 kuntaa edistää ja seuraa vammaisten henkilöiden elinoloja ja pyrkii toiminnassaan estämään epäkohtien syntymisen ennalta ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisten henkilöiden toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia.