Valtioiden kansalliset strategiat

Pohjoismainen hyvinvointikeskus seuraa yhdessä Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston jäsenten kanssa, mitä kunkin maan kansallisessa vammaispolitiikassa tapahtuu.

Tanska

Børne- og Socialministeriet on vammaispolitiikkaa koordinoiva ministeriö. Vammaispolitiikan kehittäminen on kuitenkin kaikkien ministeriöiden vastuulla, ja kukin sektori vastaa siihen liittyvien näkökohtien sisällyttämisestä politiikkaansa.

CRPD:n (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista) määrittämien puitteiden ohella Tanskan vammaispolitiikkaa määrittää neljä periaatetta: Yhdenvertaisen kohtelun periaate, korvausperiaate, alakohtaisen vastuun periaate ja solidaarisuuden periaate. Hallituksella on myös 10 sosiaalista liikkuvuutta koskevaa tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa, että yhä harvempi ihminen syrjäytyy sosiaalisesti ja että yhä useampi pääsee osaksi yhteisöä työmarkkinoilla.

CRPD on pantava täytäntöön paikallisella tasolla. Sosiaaliministeriö on laatinut raportin CRPD:n paikallisesta täytäntöönpanosta.

Danske Handicaporganisationer on maan vammaisjärjestöjen katto-organisaatio.

Det Centrale Handicapråd on vammaisjärjestöjen valtiollinen koordinaatioelin.

Institut for Menneskerettigheder on yksityinen valtion laitos, jonka tehtävänä on edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja yhdenvertaista kohtelua Tanskassa ja ulkomailla. Laitos edistää ja valvoo CRPD:n toteuttamista vammaisia koskevissa asioissa. Laitos on listannut Tanskan kymmenen keskeistä haastetta, jotka liittyvät oikeuksia koskeviin CRPD:n artikloihin, ja kymmenen indikaattoria CRPD:n täytäntöönpanoa ja seurantaa varten.

Sosiaalihallitus vastaa viranomaisten, kuntien ja muiden vammaisille henkilöille sosiaalista tukea ja palveluja tarjoavien tahojen tiedonsaannista ja ohjauksesta.

Tanskan 98 kuntaa vastaavat yksittäisten kansalaisten avusta ja tuesta yksilöllisen tarpeiden arvioinnin perusteella. Kunnanhallitukset määrittelevät kuntien palvelutason ja päättävät avun sisällöstä ja laajuudesta lain asettamissa puitteissa.

Suomi

Suomessa vammaispolitiikkaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Kaikilla hallinnon aloilla on kuitenkin vastuu vammaispolitiikan täytäntöönpanosta.

Vammaispolitiikan periaatteet kattavat vammaisten henkilöiden oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun, osallistumiseen ja syrjimättömyyteen sekä tarvittaviin palveluihin ja tukitoimenpiteisiin. Vammaispolitiikan perustana ovat perusvapaudet ja -oikeudet sekä ihmisoikeudet. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyyttä koskevat määräykset sisältyvät Suomen perustuslakiin.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018–2019 sisältää 82 toimenpidettä, joilla edistetään yleissopimuksen täytäntöönpanoa hallinnon eri sektoreilla.

Vammaisfoorumi ry on vammaisjärjestöjen katto-organisaatio.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE on valtiollinen neuvottelu- ja koordinointielin, joka toteuttaa CRPD:n ja vammaispolitiikan täytäntöönpanoa. VANE on ollut vastuussa toimintaohjelman laatimisesta. VANE:ssa on vammaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta keskeisten ministeriöiden edustajia.

Ihmisoikeuskeskus on itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksia sekä lisätä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa eri toimijoiden välillä. Ihmisoikeuskeskus valvoo CRPD:n täytäntöönpanoa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL edistää tutkimus- ja kehitystyönsä kautta vammaisten mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti. THL tiedottaa palveluista, tukimuodoista ja eduista muun muassa julkaisemansa käsikirjan avulla.

Lisätietoa palveluista ja tukimuodoista Suomessa.

Kansaneläkelaitos (KELA) vastaa päätöksistä ja etuuksien maksamisesta.

Suomessa on 311 kuntaa. Kuntien tehtäviin kuuluu palvelujen tarjoaminen vammaisille henkilöille.

Färsaaret

Sosiaaliministeriö koordinoi vammaispolitiikkaa, ja sillä on tärkeä rooli vammaispolitiikan kehityksessä, mukaan lukien eri sektorien välinen yhteistyö.

MEGD on Färsaarten vammaisjärjestöjen katto-organisaatio.

Färsaarilla on 29 kuntaa.

Grönlanti

Departementet for Sociale Anliggender og justitsområdet koordinoi vammaispolitiikkaa Grönlannissa.

Grönlannilla ei ole vielä vammaispolitiikkaa koskevaa strategiaa tai toimintasuunnitelmaa. Kuitenkin vammaispolitiikka mainitaan erityisesti sopimuksessa Koalitionsaftalen 2014–2018.

Grönlannissa ei ole vammaisjärjestöjen katto-organisaatiota, mutta siellä on muutamia valtakunnallisia järjestöjä. Esimerkkejä näistä ovat Kalaallit Nunaanni Innarluutillit Piginnaanikitsut Kattuffiat (KNIPK), Inooqat ja ISI.

Tilioq, Handicaptalsmanden on vammaispolitiikan keskeinen toimija, ja se seuraa YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa.

Valtakunnallinen vammaiskeskus Pissassarfik sijaitsee Sisimiutissa.

Islanti

Velferðarráðuneytið/hyvinvointiministeriö koordinoi vammaispolitiikkaa Islannissa.

Islannilla on kansallinen vammaispolitiikkaa koskeva toimintasuunnitelma vuosille 2017–2021. Toimintasuunnitelmassa on seitsemän tavoitetta, joista kukin käsittää neljästä seitsemään toimenpide-ehdotusta, mikä tekee yhteensä 37 toimenpide-ehdotusta.

Vammaisliikkeellä on kaksi kattojärjestöä: ÖBI ja Throskahjalp.

Islannissa on 79 kuntaa, jotka tekevät yhteistyötä Samband-kuntaliiton puitteissa.

Norja

Vammaispolitiikkaa koordinoi Barne- og likestillingsdepartementet (BLD).

Norjalla on vammaispoliittisia strategioita ja toimintasuunnitelmia useilla aloilla. Kattavin on kaikille sopivaa suunnittelua ja teknologiaa koskeva toimintasuunnitelma. BLD koordinoi suunnitelman toteuttamista, johon osallistuvat myös monet muut ministeriöt.

Norjassa on kaksi vammaisjärjestöjen katto-organisaatiota: Funksjonshemmedes Fellesorganisasjon (FFO) ja Samarbeidsforumet av funksjonshemmedes organisasjoner (SAFO). Unge funksjonshemmede on vammaisten nuorten kattojärjestö.

Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet (Bufdir) kantaa vastuuta erityisesti toimintasuunnitelman useiden toimenpiteiden toteutuksesta sekä niiden toteutumisen ja muun vammaisten henkilöiden elinolosuhteita koskevan tiedon seurannasta.

Likestillings- og diskriminationsombudet (LDO) valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksia.

Arbeids- og Velferdsforvaltningen (NAV) hallinnoi muun muassa seuraavia tukia: dagpenger, arbeidsavklaringspenger, sykepenger, pensjon, barnetrygd ja kontantstøtte.

Norjassa on 422 kuntaa, jotka tekevät yhteistyötä kuntien yhteistyöjärjestön (KS) kautta. KS koordinoi kaikille sopivaa suunnittelua koskevaa verkostoa. Verkosto kerää ja julkaisee muun muassa tietoa hyvistä käytänteistä.

Ruotsi

Sosiaaliministeriö koordinoi vammaispolitiikkaa. Vammaispolitiikka koskettaa myös monia muita ministeriöitä ja politiikan aloja, ja Ruotsissa on perustettu eri ministeriöiden edustajista koostuva yhteistyöryhmä, jossa vaihdetaan kokemuksia ja keskustellaan ajankohtaisista kysymyksistä.

Ruotsin vammaispolitiikan perustana on CRPD, ja siinä otetaan huomioon vammaisten henkilöiden oikeudet ja tarpeet yhteiskunnassa. Ruotsilla ei ole vielä vammaispolitiikkaa koskevaa strategiaa tai toimintasuunnitelmaa. Valtiopäivät on kuitenkin tehnyt päätöksiä vammaispolitiikan suunnasta ja tavoitteista. Tavoitteena on CRPD:n periaatteiden mukaisesti saada vammaisille henkilöille tasa-arvoiset elinolot muiden kanssa sekä edellytykset osallistua täysimääräisesti toimintaan yhteiskunnassa, jonka perustana on moninaisuus. Tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja ottaa paremmin huomioon lapsen oikeuksien näkökulma. Kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi vammaispolitiikan toteuttamisessa keskitytään neljään osa-alueeseen: kaikille sopivan suunnittelun periaatteeseen, saavutettavuuden nykyisiin puutteisiin, yksilölliseen tukeen ja yksilön riippumattomuutta tukeviin ratkaisuihin sekä syrjinnän ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan.

Ruotsissa on kaksi vammaisjärjestöjen katto-organisaatiota: Funktionsrätt Sverige ja Federationen Lika Unika. Useat nuorisojärjestöt ovat järjestäytyneet Nätverket för Unga för Tillgänglighet (NUFT) ‑verkostoksi.

Funktionshindersdelegationen on vammaisjärjestöjen valtiollinen koordinaatioelin. Funktionshinderdelegationenissa on edustajia seuraavista järjestöistä: Funktionsrätt Sverige, Lika Unika ja Nätverket Unga för Tillgänglighet (NUFT). Sitä johtaa vammaispolitiikasta vastaavan ministeriön valtiosihteeri. Valtuuskunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa säännöllisiin kokouksiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista.

Myndigheten för delaktighet (MFD) kerää tietoa ja tiedottaa vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. MFD:llä on erityinen vastuu vammaispolitiikan toteuttamisesta ja seurannasta. MFD seuraa muun muassa muiden julkisten toimijoiden toimintaa ja vammaisten elinolosuhteita. MFD:n tehtävänä on työskennellä sen varmistamiseksi, että vammaispolitiikan vaikutukset näkyvät koko yhteiskunnassa.

Sosiaalihallitus pyrkii varmistamaan, että terveydenhuollon ja hoitoalan viranomaiset ja toimijat osallistuvat vammaispolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Viranomainen julkaisee muun muassa avoimia vertailuja tuesta ja palveluista sekä kerää ohjeita ja muuta tietoa apuvälineistä.

Ruotsin vakuutuskassa tekee päätöksiä monista sosiaaliturvaetuuksista ja huolehtii niiden maksamisesta.

Työvoimapalvelut tarjoavat erityistä tukea vammaisille työnhakijoille ja tietoa työnantajille, jotka työllistävät vammaisia.

Ruotsissa on 290 kuntaa. Sveriges Kommuner och Landsting (SKL) pyrkii tukemaan kuntia ja maakäräjien/alueiden jatkuvaa kehitystyötä vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. SKL on laatinut vammaisuutta ja osallisuutta koskevan kannanoton, jossa se selventää vammaisuuskysymyksiä koskevia suuntaviivojaan. Kannanotossa esitellään lähtökohtia, ohjaavia periaatteita ja kysymyksiä, jotka yhdistävät eri sektoreita ja niitä koskevia kysymyksiä. SKL julkaisee myös avoimia vertailuja useista kuntien osallisuutta edistävistä toimenpiteistä.

Ahvenanmaa

Maakuntahallinnon sosiaali- ja ympäristöosasto vastaa vammaispolitiikan koordinoinnista.

Ahvenanmaan maakunnan hallitus hyväksyi vuonna 2017 Ett tillgängligt Åland ‑esteettömyysohjelman, joka ohjaa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen vammaispolitiikkaa vuosina 2017–2020. Ohjelma kattaa 39 sisältöaluetta ja yhteensä 84 toimenpidettä, jotka liittyvät YK:n yleissopimuksen eri artikloihin.

Ålands handikappförbund on Ahvenanmaan vammais- ja potilasyhdistys.

Rådet för personer med funktionsnedsättning on Ahvenanmaalla YK:n yleissopimuksen edellyttämä vammaisjärjestöjen koordinointielin. Ahvenanmaan maakunnalla on pysyvä asiantuntijajäsen Suomen kansallisessa Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnassa, VANE:ssa.

Ahvenanmaan oikeusasiamiehen alaisuudessa toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu vastaa valvonnasta.

Maakunnan 16 kuntaa edistää ja seuraa vammaisten henkilöiden elinoloja ja pyrkii toiminnassaan estämään epäkohtien syntymisen ennalta ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisten henkilöiden toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

Cookies

Käytämme sivustollamme kolmannen osapuolen evästeitä, jotta voimme analysoida ja parantaa sivustomme käyttökokemusta. Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käytön kuvatulla tavalla.

Henkilötietojen käsittely (GDPR)

Pohjoismainen hyvinvointikeskus kerää ja käsittelee henkilötietojasi voidakseen tarjota sinulle tuotteita ja palveluja, ilmoittaakseen sinulle uutuuksista sekä tuotteidemme ja palvelujemme päivityksistä, mukauttaakseen käyttökokemuksesi käydessäsi sivustollamme sekä parantaakseen tuotteitamme ja palvelujamme.

Sinulla on milloin tahansa oikeus päästä tarkastelemaan henkilötietojasi, korjata ja poistaa henkilötietojasi sekä vastustaa henkilötietojesi käsittelyä. Voit käyttää näitä oikeuksia lähettämällä sähköpostiviestin osoitteeseen gdpr@nordicwelfare.org.

Pohjoismainen hyvinvointikeskus sitoutuu kunnioittamaan ja suojaamaan henkilötietojasi ja yksityisyyttäsi voimassa olevan lainsäädännön, alan toimintasääntöjen ja muiden asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti. Emme koskaan luovuta henkilötietojasi kolmansille osapuolille ilman suostumustasi.

Lue koko yksityisyys- ja henkilötietopolitiikka.

OLEN YMMÄRTÄNYT