Osallistavat hyvinvointipalvelut Pohjoismaiden näkökulmasta

Sosiaalialan palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi.  Tämä kattaa kaiken päihdeongelmaisten avustamisesta arjen tukeen monivammaisille. Pohjoismaiden hyvinvointijärjestelmille on yhä tärkeämpää vahvistaa hyvinvointipalveluiden käyttäjien osallistamista palveluiden sisällön ja muodon suhteen.  Palveluiden käyttäjien osallistamista voi tapahtua useilla eri tasoilla ja menetelmillä lainsäädännöstä ja palveluiden järjestelyistä riippuen. Myös käyttäjien osallistamisesta käytetty termistö vaihtelee

Hyvinvointipalveluiden käyttäjien omilla järjestöillä on usein keskeinen rooli osallistamisen toteuttamisessa.

Jo vuonna 2018 Islannin aiempi sosiaaliministeri Árni Páll Árnasson esitteli katsauksen, jossa tarkasteltiin sosiaalialaa ja keinoja sen vahvistamiseksi. Viden som virker i praxis -katsauksessa todettiin, että hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja sovittamisessa tarvitaan enemmän palveluiden käyttäjien näkökulmaa.  Usein palveluita ei ole sovitettu käyttäjien tarpeisiin eikä toiveisiin, ja palveluiden käyttäjät ovat usein tutkimustietoa heikommassa asemassa palveluita arvioitaessa.

Tässä hankkeessa Pohjoismainen hyvinvointikeskus tarkastelee joitakin näkökohtia, joista laaditaan katsaus.

Katsaus voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Millaista tutkimusta Pohjoismaissa on tehty palveluiden käyttäjien osallistamisesta hyvinvointipalveluiden kehittämisessä?
• Millä menetelmillä Pohjoismaissa arvioidaan hyvinvointipalveluiden käyttäjien osallistamista?
• Miten palveluiden käyttäjien kokemuksia hyödynnetään todellisen muutoksen aikaansaamiseksi, miten tämä toteutetaan ja mitkä tekijät ovat erityisen tärkeitä?
• Mitä yhteneväisyyksiä ja eroja on Pohjoismaiden välillä käyttäjien osallistamisen järjestämisessä ja sääntelyssä, ja mistä ne johtuvat? Mitä yhteneväisyyksiä ja eroja on eri haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien välillä?
• Mitä puutteita Pohjoismaissa on käyttäjien osallistamisesta saatavilla olevassa tiedossa erityisesti menetelmien ja arviointien osalta?
• Miten hyvinvointipalveluiden käyttäjien osallistamista voidaan vahvistaa kansallisesti ja Pohjoismaiden tasolla? Onko esimerkiksi sosiaalisten innovaatioiden alalla uusia menetelmiä, joita voitaisiin vahvistaa?