Alkoholilain uudistus 2018 lisäsi limuviinojen suosiota myös alaikäisillä

Suomalaisten 14-16 -vuotiaiden juominen oli vähentynyt vuosituhannen vaihteesta vuoteen 2017 asti, mutta vuonna 2019 alkoholin juomisestaan raportoineiden osuudet olivat hieman suuremmat kuin kaksi vuotta aiemmin: tytöistä 45 prosenttia ja pojista 43 prosenttia kertoi juoneensa ainakin pieniä määriä alkoholia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin viime juomakerralla juotuja alkoholijuomalajeja, määriä ja juomien alkoholipitoisuuksia. Vuonna 2019 viime juomakerralla 14-vuotiaat tytöt joivat keskimäärin 1,7 alkoholiannosta ja 16-vuotiaat tytöt 3,0 annosta. Pojilla määrät olivat 14-vuotiailla 1,6 ja 16-vuotiailla 4,0 annosta.

Humalatilaan liittyvien välittömien haittojen riski kasvaa aikuisilla, kun kerralla juotu määrä ylittää 5 annosta. Tulosten perusteella on selvää, että merkittävä osa 16-vuotiaista juo tavalla, johon liittyy humalahaittoja, mm. tapaturmia ja väkivaltaa.

Alaikäiset suosivat olutta ja limuviinoja

Tytöillä juomalajivalinnat olivat muuttuneet vuodesta 2017 vuoteen 2019 niin, että limuviinojen suosio oli lisääntynyt huomattavasti ja väkevien alkoholijuomien suosio oli vähentynyt. Vuonna 2019 tytöt joivat 37 prosenttia alkoholista limuviinojen muodossa, toisella sijalla olivat siiderit; oluiden osuus oli 17 prosenttia kaikesta alkoholista.

Pojilla olut on pitkään ollut selkeä suosikki ja sen suosio oli edelleen kasvanut niin, että vuonna 2019 pojat joivat yli puolet alkoholista oluen muodossa. Vuonna 2017 poikien toiseksi eniten suosima juomalaji olivat väkevät alkoholijuomat, mutta vuonna 2019 toisen sijan vei limuviinat.

Nuorten juomavalinnat olivat erilaisia riippuen siitä, kuinka usein ja kuinka paljon he alkoholijuomia joivat. Humalaan juovien tyttöjen suosikkeja olivat vuonna 2017 väkevät juomat, mutta vuonna 2019 he suosivat limuviinoja. Humalaan juovilla pojilla olut oli kasvattanut suosiotaan ja kattoi vuonna 2019 kaksi kolmasosaa juoduista alkoholimääristä.

Monimuuttujamallinnuksessa olut osoittautui paitsi poikien, myös runsaasti juovien valinnaksi; siideri oli erityisesti tyttöjen suosikki. Mallinnuksessa limuviinat osoittautuivat ainoaksi juomalajiksi, jonka suosio kasvoi vuosien 2017 ja 2019 välillä.

Aiemmassa tutkimuksessa limuviinat olivat ainoana juomalajina kasvattaneet suosiotaan vuodesta 1999 vuoteen 2017. Olut ja väkevät juomat liittyivät erityisesti juomatapaan, jossa nuoret joivat usein ja humalaan asti, kun taas viiniä suosivat harvoin ja vähän kerrallaan juovat nuoret.

Lain valmistelussa ennakoitu raitistumiskehityksen pysähtyminen toteutui

Alaikäisten suomalaisnuorten kaksi vuosikymmentä jatkunut raitistumiskehitys näyttää päättyneen. Vuonna 2019 kuusitoistavuotiaista suomalaisnuorista kaksi kolmesta joi alkoholijuomia ainakin silloin tällöin. Humalaan asti juovia oli lähes 40 prosenttia ikäluokasta.

Alkoholilakiuudistuksen yhteydessä asiantuntijat ennakoivat nuorten raitistumiskehityksen vaarantuvan ja alkoholijuomien saatavuuden laajenemisen mahdollisesti jopa lisäävän alaikäisten juomista. Tutkimuksen perusteella alaikäisten juominen painottuu aiempaa selvemmin juomiin, joita on saatavissa ruokakaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta. Näissä ikärajavalvonnan tiedetään toimivan huonommin kuin Alkon myymälöissä.

Nuorten suojeleminen alkoholilta kärsi eduskunnassa tappion

Alkoholilakiuudistuksen yhteydessä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti päivittäistavara­kaupassa myytäville alkoholijuomille alempaa prosenttirajaa, mutta eduskunta päätti nostaa rajan 5,5 prosenttiin. Tämä päätös yhdessä limuviinojen valmistustaparajoituksen poistamisen kanssa näyttää lisänneen limuviinojen suosiota alaikäisten joukossa. Alkoholirajoituksia lieventämällä lisätään aina myös alaikäisten nuorten juomista.

Tomi Lintonen

Tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö