Hyvätuloiset lisäsivät alkoholiostojaan päivittäistavarakaupoista valikoiman laajentuessa

Alkoholi

Artikkelin on kirjoittanut tutkija, popNAD:in toimeksiannosta
Julkaistu 8 kesä 2022

Vuoden 2018 alussa alkoholilaki muuttui niin, että päivittäistavarakaupoissa saa myydä vahvempia oluita sekä väkevistä viinoista valmistettuja juomasekoituksia, lonkeroita. Vuonna 2018 lonkeroiden myynti kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna, mutta kokonaisuudessaan alkoholiostot kasvoivat vain keski- ja hyvätuloisilla. Pienituloisemmat kompensoivat lisääntyneitä lonkero-ostojaan vähentämällä ostamansa oluen määrää.

Vahvat oluet ja lonkerot tulivat ruokakauppojen valikoimiin

Vuoden 2018 alussa voimaan astunut lakimuutos laajensi alkoholijuomien valikoimaa päivittäistavarakaupoissa. Suurin sallittu alkoholipitoisuus nousi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin, ja väkevistä alkoholijuomista valmistettujen juomasekoitusten myynti tuli luvalliseksi. Ruokakauppojen alkoholitarjontaa kasvattivat esimerkiksi pienpanimo-oluet ja vahvat lonkerot. Samaan aikaan alkoholijuomien hinnat nousivat noin viidellä prosentilla alkoholiveron noston seurauksena.

Lonkerot lisäsivät suosiotaan, kokonaisostoissa ei havaittu muutosta

Lisääntyneestä tarjonnasta huolimatta ruokakaupoista ostetun alkoholin kokonaismäärä oli vuonna 2018 aineistossamme vain kaksi prosenttia edellisvuotta suurempi. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mikä tarkoittaa, että se saattoi olla satunnaisvaihtelun aiheuttamaa. Olutostoissa havaittiin noin kolmen prosentin lasku, joka sekään ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Siideriostot vähenivät kymmenellä prosentilla. Sen sijaan lonkerot kasvattivat huomattavasti suosiotaan ostojen lisääntyessä 84 prosenttia.

Vaikka ostetun alkoholin määrä ei kasvanut lakimuutosta seuranneen vuoden aikana, ei silti voida päätellä ettei lakimuutoksella olisi ollut vaikutusta ostomääriin. Kansalliset tilastot osoittavat alkoholinkulutuksen olleen laskusuunnassa vuodesta 2007 lähtien, pysyneen 2018 edellisen vuoden tasolla, ja laskeneen jälleen vuonna 2019. Yksi mahdollinen selitys laskevan trendin keskeytymiselle vuonna 2018 on juuri alkoholilain uudistus.

Keski-ikäiset innostuivat lonkeroista nuoria enemmän

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään nuorten suosivan lonkeron kaltaisia makeita, maustettuja alkoholijuomia. Lonkeroiden ostot kuitenkin lisääntyivät eniten 45-59-vuotiailla ja vähiten nuorimmassa tutkitussa ikäryhmässä, 18-29-vuotiailla. Alaikäisten alkoholinkäytöstä tutkimuksemme ei antanut tietoa. Selitys tälle yllättävälle havainnolle saattaa liittyä nuorten ja keski-ikäisten erilaiseen ostovoimaan, sillä lonkerot olivat selvästi kalliimpia kuin esimerkiksi olut.

Keski- ja hyvätuloiset lisäsivät alkoholiostojaan

Tulotaso olikin selvässä yhteydessä alkoholiostojen lisääntymiseen. Kotitalouden kokoon suhteutetut tulot jaettiin tutkimuksessa viiteen luokkaan. Alkoholiostojen kokonaismäärä lisääntyi keskimmäisessä sekä ylimmissä tuloluokissa. Myös pienituloisemmat ostivat lonkeroita aiempaa enemmän, mutta samaan aikaan he vähensivät olutostojaan. Suurituloisimmat ostivat olutta entiseen tapaan.

Hinta tehokas ohjauskeino

Kauppojen valikoimaan uutuutena tulleiden väkevämpien juomalajien alkoholiyksikköä kohti laskettu hinta oli korkeampi kuin miedompien juomien, eikä niistä tehty edullisia tarjoustuotteita. Mietojen juomienkin hinta nousi hieman kiristyneen alkoholiveron seurauksena. Hinnoittelu tiedetään aiempien tutkimusten perusteella tehokkaaksi keinoksi säädellä alkoholinkulutusta. Tutkimustulostemme perusteella näyttää mahdolliselta, että korkeampi hinta hillitsi lonkeroiden kulutusta nuorimmilla osallistujilla ja sai pienituloisemmat kompensoimaan lisääntyneitä lonkero-ostoja olutostojen vähentämisellä. Monella mittarilla tarkasteltuna korkeampi sosioekonominen asema on yhteydessä suotuisampaan terveyskäyttäytymiseen, mutta tässä tutkimuksessa suurituloisuus liittyi epäterveellisempiin valintoihin: alkoholiostojen lisääntymiseen. Hyvin toimeentulevaa aikuisväestöä ei ole syytä unohtaa alkoholipoliittisessa päätöksenteossa.

 

Liisa Uusitalo, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Tomi Lintonen, tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö

FacebookXLinkedInEmailPrint