Vähäinenkin alkoholinkäyttö raskausaikana lisää sikiön kehitysvaurion riskiä

Alkoholi pääsee esteettä istukan läpi, ja muutamassa minuutissa äidin ja sikiön veren alkoholipi-toisuus on saman suuruinen. Ajoittain sikiön veressä voi olla enemmän alkoholia kuin äidin veressä, sillä sikiön maksan kyky polttaa alkoholia on vain murto-osa aikuisen maksan vastaavasta kyvystä. Sikiövaurion riski kasvaa, mitä suurempia annoksia äiti juo ja mitä pidempään alkoholinkäyttö jatkuu raskauden edetessä. Turvarajaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytölle ei ole pystytty osoittamaan, pienikin alkoholimäärä voi olla haitallinen. Ongelma ei siis koske pelkästään alkoholin suurkuluttajia. Nykysuosituksen mukaan alkoholia ei pitäisi käyttää lainkaan raskausaikana, ja käyttö olisi lopetettava jo raskautta suunniteltaessa. Jos nainen ei tiedä olevansa raskaana, hän voi tietämättään altistaa lapsen sikiövauriolle.

Keskushermosto erityisen herkkä

Ensimmäiset raskauskuukaudet ovat kriittisiä elinten muodostumisen kannalta. Alkoholialtistus voi aiheuttaa epämuodostumia ja sairauksia kuten sydänvikoja, karsastusta, pienikokoisuutta ja poikkeavuutta ulkonäössä. Keskushermoston kehitys jatkuu koko raskauden ajan ja on erityisen herkkä alkoholin vaikutuksille. Vakavin seuraus on kehitysvamma, ja sikiöaikainen alkoholialtistus onkin yksi suurimpia kehitysvammaisuuden aiheuttajia länsimaissa. Suurimmalla osalla altistuneista lapsista vauriot ovat kuitenkin lievempiä, ja ne ilmenevät muun muassa tarkkaavuusongelmina, käytösongelmina ja viiveenä kielellisessä kehityksessä vaikeuttaen koulunkäyntiä, sosiaalisia suhteita ja kykyä itsenäiseen elämään aikuisiällä. FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) on kattotermi kaikille sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamille kehityshäiriöille. Huumeille altistuneilla lapsilla on havaittu vastaavanlaisia kehitysongelmia mutta ei kehitysvammaa tai elinten epämuodostumia.

Kattava kuva puuttuu

Suomessa kattava kuva päihteille altistuneiden lasten elämäntilanteesta ja terveydestä nuorena ja aikuisena puuttuu, ja ulkomaisiakin tutkimuksia on niukalti. Nyt aihetta tutkitaan Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa yhteistyössä HUSin, THL:n ja Kelan kanssa. Laaja rekisteriaineisto antaa mahdollisuuden verrata 15-24-vuotiaiden altistuneiden ja altistumattomien nuorten kehitystä ja tutkia kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä. Ensimmäiset tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Päihteille altistuneiden joukossa on enemmän somaattisia sairauksia, enemmän mielenterveysongelmia, vähemmän toisen asteen koulutuksen suorittaneita ja enemmän toimeentulotukea tarvinneita. Kasvuympäristö on ollut epävakaa, ja suurin osa altistuneista nuorista on ollut vähintään kerran sijoitettuna kodin ulkopuolelle.

Lapsen ensimmäiset vuodet kriittisiä

Käynnissä olevassa tutkimuksessa voidaan aiempia tutkimuksia laajemmin kartoittaa päihteiden sekakäytön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutusta nuorten kehitykseen. Monet raskausaikana alkoholia käyttävät naiset ovat päihteiden sekakäyttäjiä, mikä saattaa entisestään lisätä sikiön vaurioriskiä. Usein päihteiden käyttö jatkuu lapsen syntymän jälkeenkin, mikä altistaa lapsen traumaattisille kokemuksille. Aivotutkimukset osoittavat, että krooninen stressi voi aiheuttaa rakenteellista poikkeavuutta aivoihin, mikä ilmenee mm. lapsen vaikeutena säädellä tunteitaan ja käyttäytymistään. Aivojen kehityksen kannalta kokemukset ensimmäisten ikävuosien aikana ovat erityisen tärkeitä.

Suurimpia riskitekijöitä ovat vanhempien päihteidenkäyttö, lapseen kohdistuva fyysinen ja psyykkinen väkivalta, perheväkivalta, äidin vakava masennus, hoidon laiminlyönti sekä katkokset kiintymyssuhteessa. Useimmilla päihteille altistuneilla lapsilla on näitä kokemuksia ja suurin osa on ollut lastensuojelun asiakkaina aikuisikään mennessä. Traumaattinen kasvuympäristö voi lisätä sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamia kognitiivisia ja emo-tionaalisia ongelmia, mutta tätä yhteisvaikutusta ei ole tutkittu kunnolla. Huumealtistusta koskevissa tutkimuksissa puolestaan on havaittu, että ympäristön merkitys voi joissain tapauksissa olla suurempikin lapsen kehityksen kannalta kuin huumealtistus.

Näkymätön potilasryhmä

FASD-asiantuntijat jakavat huolen siitä, että terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole riittävää tietoa alkoholin ja muiden päihteiden vaikutuksesta sikiölle. Lasten diagnosointi ei kuulu lääketieteen opintoihin. Ilman diagnoosia lapsen ongelmia on vaikea tunnistaa, ja he jäävät asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen ulkopuolelle. Potilasryhmä jää näkymättömäksi, ikään kuin sokeaksi pisteeksi. Tietoa alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista tulisi levittää laajasti yhteiskunnassa. Tiedon pitäisi kuulua vähintään jokaisen koulun terveystiedon opetukseen. Terveydenhuollossa tietoa tulee jakaa kaikille raskautta suunnitteleville, ja äitiysneuvolassa on oltava valmiudet ottaa alkoholinkäyttö puheeksi samalla kun puhutaan yleisesti terveellisistä elämäntavoista raskauden aikana. Myös puolison tuki äidin päihteettömyydelle on ensiarvoisen tärkeää.

Koponen on vanhempi tutkija ja ADEF Helsinki –tutkimuksen johtaja (Alcohol/drugs exposure during fetal life) Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa ja sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa.

Nissinen on tohtorikoulutettava ADEF Helsinki -tutkimushankkeessa Folkhälsanin tutkimuskes-kuksessa ja terveystieteiden jatko-opiskelija Tampereen yliopistossa.