Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöohjelma
Pohjoismaiden ministerineuvoston vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöohjelma koskee vuosia 2023–2027.
Pohjoismainen sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto on sitoutunut Pohjoismaiden ministerineuvoston vammaisalan pohjoismaista yhteistyötä koskevaan, vuosille 2023–2027 laadittuun ohjelmaan, mutta ohjelma koskettaa monia muitakin politiikan aloja.
YK:n yleissopimukset lasten (CRC) ja vammaisten henkilöiden (CRPD) oikeuksista, Agenda 2030 ja Pohjoismaiden ministerineuvoston strategiset asiakirjat ovat olennainen osa suunnitelmaa, jolla on kolme painopistealuetta: ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja vapaa liikkuvuus.
Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto (Funktionshinderrådet) edistää vammaisnäkökulman integroimista pohjoismaiseen yhteistyöhön ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (UNCRPD) siirtämistä sanoista tekoihin. Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto osallistuu Pohjoismaiden ministerineuvoston vammaisalan pohjoismaista yhteistyötä edistävän ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Pohjoismainen hyvinvointikeskus vastaa ohjelman toimeenpanon edistämisestä.
Lue ja/tai lataa Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2023–2027.
Jokaisella alueella on erityyppisiä toimintatapoja ja toimenpiteitä, jotka koskettavat useita eri politiikan aloja.
Painopistealue: Ihmisoikeudet
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus, UNCRPD) tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
Kaikki Pohjoismaat ovat ratifioineet yleissopimuksen ja panevat täytäntöön sen periaatteita ja määräyksiä. Pohjoismailla on monia yhteisiä haasteita, ja ne kaikki tarvitsevat uutta ja parempaa tietoa ja hyviä esimerkkejä onnistuneista käytännön toteutuksista. Ihmisoikeuksia koskevan painopistealueen toimilla tuetaan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoprosesseja, minkä lisäksi otetaan huomioon muut yleissopimukset ja yleisesti ihmisoikeus- ja vammaisasioiden parissa tehtävä työ.
Ihmisoikeustyötä vahvistetaan painopistealueen toimenpiteiden lisäksi myös vammaisjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyön tukijärjestelmällä ja NVC:n hallinnoimalla kuurosokeustoiminnalla.
Pohjoismainen kuurosokeustoiminta lähtee siitä, että vammaisyleissopimus pannaan täytäntöön kuulonäkövammaisten osalta, jotka ovat erityisen haavoittuva ja marginalisoitu ryhmä yhteiskunnassa.
Lasten ja nuorten näkökulman vahvistamiseksi vammaisalan pohjoismaisessa yhteistyössä järjestetään vuosittain asiantuntijakokous nuorten vammaisten henkilöiden etujärjestöjen edustajien kanssa.
Lue lisää ohjelmasta: Ihmisoikeudet
Painopistealue: Osallisuus
Fyysisten ja digitaalisten ympäristöjen kaikille sopivan suunnittelun avulla vahvistetaan osallisuutta, edistetään yhdenvertaisuutta sekä ehkäistään vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää pohjoismaisen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla sisällyttämällä vammaisnäkökulma strategisella tavalla kestävän kehityksen työhön.
Pohjoismaisen hyvinvointimallin kestävä kehitys perustuu siihen, että mahdollisimman suuri osa työkykyisestä väestöstä on työelämässä. Työelämä on pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kantava voima, ja sillä on keskeinen merkitys elinkeinoelämälle ja yksilölle. Suuri ja osaava työvoima, hyvät työehdot ja hyvä työympäristö ovat ratkaisevan tärkeitä rakennettaessa vihreää, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa. Siihen tarvitaan osallistavaa koulutus- ja työmarkkinapolitiikkaa. Lisäksi työnantajat ja palkansaajat ja koko yhteiskunta tarvitsevat informaatiota ja asennemuokkausta, jotta vammaisten kiinnittyminen työmarkkinoille helpottuisi.
Nopea digitalisaatio
Vammaisten osallistumista ja itsenäisyyttä voidaan vahvistaa esteettömän yhteiskunnan ja uusien tekniikoiden kehittämisen ja saatavuuden sekä niihin liittyvien koulutustoimenpiteiden avulla. Esteettömyyteen tähtäävät toimenpiteet edistävät heikkojen ryhmien, esimerkiksi vammaisten HLBTIQ-ihmisten ja ulkomailla syntyneiden vammaisten osallisuutta. Tämän painopistealueen pohjoismainen yhteistyö ja yhteiset toimenpiteet vahvistavat osallistumista kaikilla elämänalueilla. Keskiössä ovat erityisesti koulutus ja työmarkkinat.
Yhteiskunnan nopea digitalisaatio on vammaisille henkilöille sekä uhka että mahdollisuus. Digitaalinen integraatio edellyttää, että digitaaliset ratkaisut soveltuvat kaikille ja että vammaisilla henkilöillä on perusdigitaidot.
Ohjelmakaudella toteutetaan toimenpiteitä, jotka kehittävät osaamista ja kannustavat kehittämään yhteistyössä tilastoja, menetelmiä, toimenpiteitä ja hankkeita, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuteen.
Lue lisää ohjelmasta: Osallisuus
Painopistealue: Vapaa liikkuvuus
Liikkuvuutta haittaavien rajaesteiden tunnistaminen ja poistaminen maiden väliltä kuuluu pohjoismaisen yhteistyön painopistealueisiin. Myös EU panostaa vammaisten henkilöiden kohtaamien esteiden poistamiseen. Tämän painopistealueen toiminnalla edistetään niiden henkilöiden vapaata liikkuvuutta, jotka saattavat kohdata rajaesteitä Pohjoismaiden toisistaan poikkeavien lakien, määräysten ja hallintokäytäntöjen vuoksi.
Vammaisnäkökulma vapaata liikkuvuutta koskevassa pohjoismaisessa yhteistyössä
Ohjelmakaudella Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii käynnistämään yhteistyön sellaisten ratkaisujen kehittämiseksi, jotka esimerkiksi tarjoavat Pohjoismaiden vammaisille henkilöille mahdollisuuden lyhytkestoisiin työskentelyjaksoihin toisessa Pohjoismaassa.
Pohjoismaiden välisestä liikkuvuudesta ja vammaisuudesta laaditaan tilanneraportti. Siinä keskitytään sosiaali- ja työmarkkina-alan rajaesteisiin.
Nordplus-vaihto-ohjelma tarjoaa lisäavustusta niille, jotka tarvitsevat erityistukea vammaisuuden vuoksi. Ohjelmakaudella seurataan, kuinka moni vammainen opiskelija hakeutuu vaihtoon Nordplus-ohjelman kautta. Käynnistetään yhteistyö Nordplus-ohjelman markkinoimiseksi järjestämällä vuotuisia kokouksia vammaisten henkilöiden nuorisojärjestöjen edustajille.
Rajaesteiden torjumiseen tarkoitettujen uusien digitaalisten ratkaisujen seuranta ja kehittäminen
EU:n jäsenmailla ei toistaiseksi ole vammaisuuden vastavuoroista tunnustamista. Se aiheuttaa hankaluuksia vammaisille henkilöille, sillä kansallista vammaiskorttia ei välttämättä tunnusteta muissa jäsenmaissa.
EU:n vammaiskortti (EU Disability card) takaa vammaisille henkilöille yhtäläiset edut yli rajojen ennen kaikkea kulttuurin, vapaa-ajan, urheilun ja liikenteen alueilla.
Suomi ja Viro ovat olleet vuodesta 2016 kortin käytön pilottiryhmässä. EU:n vammaisalan strategiaan 2021–2030 sisältyy lippulaivahanke EU:n vammaiskortin käyttömahdollisuudesta kaikissa jäsenmaissa vuonna 2023. Ohjelmakaudella seurataan Suomen ja Viron kokemuksia kortista ja järjestetään tiedonvaihtofoorumeita.
Pohjoismainen sähköinen tunnistautuminen ja vammaiset henkilöt
Pohjoismailla on hyviä kansallisia sähköisiä tunnistautumisjärjestelmiä. Pohjoismaisessa yhteistyössä on päätetty, että digitaalisten palvelujen käyttäjien tulee Pohjoismaissa ja Baltian maissa voida tunnistautua kotimaansa eID:llä myös alueen muiden maiden digitaalisiin palveluihin.
Ohjelmakaudella selvitetään, mitkä vammaispalvelut ovat kytkettävissä kansallisiin sähköisiin tunnistautumisvälineisiin, joita voidaan käyttää yli rajojen Pohjoismaissa ja Baltian maissa.
Lue lisää ohjelmasta: Vapaa liikkuvuus
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:
