Hyvinvointiteknologian käyttöönottonopeuden määrällinen seuranta pohjoismaisissa kunnissa

Hyvinvointiteknologian käyttöönoton määrällinen seuranta -hankkeessa yritetään saada vastauksia kysymyksiin, jotka voivat antaa viitteitä siitä, kuinka nopeasti kunnat Pohjoismaissa ottavat käyttöön hyvinvointiteknologiaa.

Projektissa esitetään muun muassa seuraavat tärkeät kysymykset: Kuinka monella Pohjoismaiden 27 miljoonasta asukkaasta on mahdollisuus käyttää hyvinvointiteknologiaa? Kuinka nopeasti tällaisia palveluja otetaan käyttöön? Onko käyttöönoton nopeudessa eroja kaupunkiympäristöjen ja haja-asutusalueiden välillä? Mikä Pohjoismaista on päässyt pisimmälle ja saanut eniten käyttäjiä näille palveluille?

Ruotsin Socialstyrelsen julkaisi hiljattain raportin nimeltä E-hälsa och välfärdsteknik i kommunerna 2020 – Uppföljning av utvecklingen inom e-hälsa och välfärdsteknik i kommunerna. Raportti julkaistaan säännöllisesti vuosittain.

Ulkokäyttöön soveltuvia hälyttimiä vähän

Vuoden 2020 raportista käy ilmi, että aiempaa useammassa kunnassa on tarjolla GPS-hälyttimiä. GPS-hälytin on saatavissa lähes 68 prosentissa kunnista; vanhustenhoidossa osuus on 65 prosenttia ja vammaispalveluissa 45 prosenttia. GPS-hälyttimen avulla henkilö voi tehdä hälytyksen kotihoidolle tai läheiselle myös kodin ulkopuolella. GPS-koordinaattien avulla on myös mahdollista paikantaa, mistä hälytys tulee.

Samasta tutkimuksesta selviää kuitenkin, että tällainen GPS-hälytin on vain 1 529:llä tavallisessa kodissa asuvalla henkilöllä. Lukua kannattaa verrata siihen, että vain kodin seinien sisäpuolella toimiva turvahälytin on Ruotsissa yli 200 000 henkilöllä. Norjan Helsedirektoratetin julkaisemat tiedot osoittavat, että kehitys on siellä muita Pohjoismaita nopeampaa ja että GPS-hälytin on paremmin norjalaisten saatavilla.

Jotta edellä esitettyihin kysymyksiin voidaan vastata ja jotta käyttöönoton nopeutta pohjoismaisissa kunnissa voidaan vertailla laadullisesti varmalla tavalla, projekti perustuu Ruotsin Socialstyrelsenin vuosittaiseen kyselyyn kuntien e-terveyspalveluista ja hyvinvointiteknologiasta. Ensimmäiset tulokset on tarkoitus esitellä keväällä 2022. Aikomuksena on toteuttaa seuranta myös vuosina 2022–2024.

Neljä palvelua

Käyttöönottonopeuden määrällinen seuranta pohjoismaisissa kunnissa sisältää seuraavat neljä palvelua:

• Digitaaliset turvahälyttimet – digitaalinen turvahälytin aktiiviseen hälytykseen, jossa käyttäjä aktivoi hälytyksen tarvittaessa.
• Paikannustekniikka/jäljitys – kattaa kaikentyyppiset aktiiviset ja passiiviset mobiilihälytykset esimerkiksi GPS-toiminnolla ja aktiiviset
  hälytykset soittotoiminnolla.
• Lääkeannostelijat – ohjelmoitavat lääkeannostelijat, jotka muistuttavat potilasta lääkkeen ottamisesta, jakavat lääkkeen ja viestittävät hoitajalle poikkeamista.
• Digitaalinen valvonta – passiivinen digitaalinen valvonta eli vain valvontakäynnit, kuten yövalvonta kameran avulla tai passiiviset hälytykset antureiden kautta.

Näihin neljään palveluun keskittyvien kansallisten vertailujen lisäksi projektissa tuotetaan tunnuslukuja, jotka mahdollistavat kuntien välisen yleistymisen ja vaihtelun vertailun kussakin Pohjoismaassa. Projekti rajataan koskemaan tavallisia asuntoja, mukana ei ole hoito- ja hoivakoteja eikä palvelutaloja.