Toteutunut
Työmarkkinat ja vammaisuus
Vammaiskysymykset
Korkea työllisyys on yksi pohjoismaisen hyvinvointimallin kulmakivistä. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus saada töitä. Vammaisten, kroonisesti sairaiden ja psyykkisistä ongelmista kärsivien työllisyysaste on Pohjoismaissa kuitenkin nykyään keskimääräistä matalampi.
Pohjoismaiset hyvinvointijärjestelmät ovat samankaltaisia, ja meillä on ollut yhteiset pohjoismaiset työmarkkinat yli 60 vuotta. Pohjoismailla on myös hyvin samankaltaisia ongelmia ja samankaltaisia tilastoja, kun tarkastelemme vammaisten työllistymistä. Siksi näitä kysymyksiä on tutkittava yhteisestä pohjoismaisesta näkökulmasta.
Suuri osa vammaisista nuorista ja aikuisista on Pohjoismaissa työelämän ulkopuolella. Jopa sellaisten vammaisten henkilöiden, joiden työkyky ei ole alentunut, on vaikeampi löytää työtä kuin vammattomien. Kaikki Pohjoismaat ovat jo vuosikymmenten ajan toteuttaneet erilaisia työmarkkina- ja sosiaalipoliittisia toimenpiteitä ja osallisuutta koskevia ohjelmia parantaakseen työmarkkinoille ja työpaikkoihin pääsyä.
Myös sukupuolten välillä on selkeitä eroja. Vammaisilla miehillä on useammin työpaikka kuin naisilla. Ero koskee myös nuoria vammaisia naisia ja miehiä huolimatta siitä, että useammalla vammaisella nuorella naisella kuin miehellä on akateeminen koulutus.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (CRPD) ja erityisesti sen 27 artikla sekä Agenda 2030 ‑asiakirjan erityisesti tavoitteessa 8 asetetut kestävyystavoitteet velvoittavat valtioita tasoittamaan näitä eroja ja luomaan työmarkkinat, joille useammat ihmiset pystyvät osallistumaan.
Kaikki viisi Pohjoismaata sekä Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa ovat ratifioineet vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen. Toisin sanoen yleissopimus muodostaa Pohjoismaiden vammaispolitiikan yhteisen ja kaikkia velvoittavan perustan.
Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen tehtävänä on tukea ja vahvistaa valtioiden työtä YK:n yleissopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja seurannan avulla – koota osaamista sekä luoda areenoita ja verkostoja eri maiden ja sektorien kesken. YK:n yleissopimuksen artiklassa 27 määrätään, että maiden on kiellettävä syrjintä, edistettävä aktiivisesti vammaisten työllistymismahdollisuuksia ja edistettävä sopeutumista. Pohjoismaiden vammaisyhteistyön toimintasuunnitelmassa ja pohjoismaisessa työelämää koskevassa yhteistyöohjelmassa nostetaan esiin entistä osallistavammat pohjoismaiset työmarkkinat.
Olemme muun muassa laatineet raportteja sekä järjestäneet konferensseja ja asiantuntijaseminaareja.
Pohjoismaiden ministerineuvoston työelämää koskeva yhteistyöohjelma 2018–2022 sisältää useita painopistealueita, jotka koskevat vammaisten henkilöiden osallistamista. Muun muassa:
- erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien osallistumisen edistäminen työmarkkinoilla
- työympäristön parantaminen muun muassa työperäisiä sairauksia ja vammoja ennalta ehkäisemällä
- työmarkkinoille sijoittumisen ja integraation sekä tasa-arvon ja liikkuvuuden vahvistaminen pohjoismaisilla työmarkkinoilla.
Löydät yhteistyöohjelman kokonaisuudessaan täältä (tanskaksi).
Raportit
Vammaiskysymykset
1 heinä 2020
From policy to labour inclusion in practice
In December 2018, a unique seminar was held in Uppsala. For the first time, the Nordic Welfare Centre gathered major corporations [...]
Vammaiskysymykset
6 heinä 2017
From Equal Rights to Equal Possibilities
This report has been prepared by the Nordic Welfare Centre (NVC), based on the Second Nordic Expert Seminar on Employment and Disa [...]
Vammaiskysymykset
30 syys 2016
Employment and Disability – How do we make it work?
High employment is the very cornerstone of the Nordic welfare model and vital to the high standard of living in the Nordic region. [...]