Suomalaiset ja islantilaiset nuoret kokevat eniten paineita koulutyöstä Pohjoismaissa

Tutkimus perustuu vuosina 2002–2014 tehtyyn WHO-koululaistutkimukseen, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä HBSC (Health Behaviour in School-aged Children) ja jossa on mukana 11–15-vuotiaita lapsia. Tutkimuksessa esitettiin kysymys ”Kuinka paljon koulutyö stressaa sinua?” Jos vastaus oli ”jonkin verran” tai ”paljon”, nuoren luokiteltiin kokevan koulustressiä.

Vuonna 2014 lähes puolet (49,9 prosenttia) islantilaisista nuorista ja Suomessa 46,5 prosenttia nuorista ilmoitti kokevansa koulustressiä. Tanskassa vastaava luku oli 31,1 prosenttia, Norjassa 31 prosenttia ja Ruotsissa 28,1 prosenttia.

– Koulustressillä on yhteys huonoon terveyteen, terveydelle haitallisiin elintapoihin, huonoon kouluviihtyvyyteen ja huonoihin tuloksiin koulussa. Koulun vaatimusten ja koulustressin välistä yhteyttä on tutkittu aiemmin, mutta kokonaisuus on monimutkainen. Pisa-tutkimuksen mukaan koulusaavutukset heikkenivät Ruotsissa vuosien 2000 ja 2012 välillä, mikä on sama ajanjakso, jolloin koulustressi väheni. Pisa-tietojen mukaan vuodesta 2015 alkaen koulusaavutukset paranivat, mutta silti koulustressi väheni. Suomessa koululaisilla oli parhaat koulusaavutukset ja korkein koettu stressitaso, kertoo Petra Löfstedt, joka on yksi tutkimuksen tutkijoista ja Ruotsin kansanterveysviranomaisen selvityshenkilö.

Jatkotutkimuksia käynnissä

Tutkijat analysoivat koulustressiin vaikuttavia tekijöitä jatkotutkimuksissa.

– HBSC tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden analysoida, mitä yksilö-, perhe-, koulu- ja yhteiskuntataso merkitsevät koululaisten kehitykselle ja terveydelle. Koululaiset ovat saaneet äänensä kuuluviin ja kertoneet tilanteestaan neljän vuoden välein 1980-luvun puolivälistä lähtien. Aineisto on kultakaivos, joka voi antaa aiheeseen uusia näkökulmia. HBSC:hen liittyvässä yhteistyössä on nyt mukana 49 maata, Petra Löfstedt kertoo.

Koululaisten positiivinen mielenterveys

Nordisk välfärdsforskning – Nordic Welfare Research -aikakauslehden uusimman numeron teemana on koululaisten positiivinen mielenterveys Pohjoismaissa. Numerossa käsitellään myös muun muassa seuraavia aiheita:

• Nuorten aiemmin kokema korkea tyytyväisyys elämään on vähentynyt useimmissa Pohjoismaissa.
• Entistä useammat nuoret kertovat, että heidän on helppo puhua äidin tai isän tai molempien kanssa. Kehitys on ollut erityisen myönteistä isien kanssa käytyjen keskustelujen osalta.
• Uniongelmaisten nuorten osuus kasvaa Pohjoismaissa – poikkeuksena on Norja.

Aikakauslehti on luettavissa maksutta verkossa:
Nordisk välfärdsforskning – Nordic Welfare Research 2/2019