Lapsen ensimmäiset 1000 päivää-verkosto

Lasten yhdenvertainen oikeus suotuisaan kehitykseen  

Lapsiperheiden ja pienten lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttämissä työmenetelmissä ja toimintatavoissa on suuria eroavaisuuksia niin kansallisella tasolla kuin Pohjoismainen välillä Suurimmalla osalla käytetyistä tuen ja hoidon menetelmistä ei ole tutkimuksin todettua vaikuttavuusnäyttöä. Näyttöön perustuvia menetelmiä tulisikin ottaa käyttöön nykyistä tehokkaammin. Pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan edistää näyttöön perustuvien menetelmien ja työtapojen käyttöönottoa ja kehittämistyötä.  

Pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan jakaa ja levittää tietoa vaikuttavista menetelmistä ja siten edistää lasten ja perheiden yhdenvertaista mahdollisuutta vaikuttavaan tukeen ja hoitoon kaikissa Pohjoismaissa.  Uusien menetelmien kehittäminen ja tutkimus vie aikaa.  Menetelmien levittäminen ja juurruttaminen on niin ikään työläs prosessi.  On järkevää ja kustannustehokasta, että eri maissa kertynyt tietopohja ja kokemus jaetaan kaikkien Pohjoismaiden kesken.     

Hyvä lapsuus luo vankan perustan koko myöhemmälle kehitykselle 

Lapsen elämän ensimmäiset vuodet ovat tärkeitä lapsen tunne-elämän ja fyysisen terveyden suotuisalle etenemiselle. Pienen lapsen aivot kehittyvät valtavaa vauhtia. Lapsi kasvaa ja lapsen aivot kypsyvät vuorovaikutuksessa hoivaaviin aikuisiin ja muihin läheisiin sekä ympäristöön.  

Pikkulapsi-iän kehitys luo pohjan muun muassa oppimiseen, kielen kehitykseen ja tunnetaitoihin. Lapsen perusturvallisuus ja empatiakyky kehittyvät jo varhain. 

Hyvä mielenterveys on tärkeää sekä lapselle että perheelle. Siksi myös YK on globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita koskevassa työssään painottanut kunkin jäsenmaan vastuuta varmistaa, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset oikeudet elämään ja kehitykseen. 

Parempaa osaamista ja pohjoismaista yhteistyötä  

Pohjoismainen Lapsen ensimmäiset 1000 päivää-verkosto tekee yhteistyötä Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen kanssa vuosina 2023-2027.Tämän yhteistyön tavoitteena on lisätä tietoa ja tiedon jakamista pohjoismaisella tasolla siitä, miten voimme paremmin varmistaa lasten hyvinvointia raskaudesta aina lapsen kahden vuoden ikään asti.  Verkosto laatii myös suosituksia siitä, miten pohjoismainen yhteistyö voi tehostaa ja nopeuttaa maiden työtä tällä saralla. 

Kehityksen riskitekijät tulisi tunnistaa jo varhain   

Verkosto pyrkii seuraavan viiden vuoden aikana edistämään pohjoismaista yhteistyötä asiantuntijoiden ja tutkijoiden aiemmin laatimien suositusten mukaisesti. Suositusten perustana on aiemmin tuotettu pohjoismainen tilanneanalyysi  eri maiden äitiyshuollosta sekä lasten terveys- ja hoitopalveluista raskauden ja pikkulapsivaiheen aikana. On myös kartoitettu, miten nämä toimet ja niihin liittyvät palvelut auttavat havaitsemaan ja tunnistamaan lapsiin kohdistuvia riskejä , esimerkiksi vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmia ja perheväkivaltaa.  

Verkosto edistää seuraavia asioita  

• Edistetään tietoa liittyen lapsen 1000 ensimmäiseen päivään ja niiden merkitykseen koko elämänaikaiselle mielenterveydelle ja hyvinvoinnille 
•  Vahvistetaan vanhemmille annettavaa tukea lapsen ensimmäisten 1 000 elinpäivän aikana. 
•  Tunnistetaan lapsen varhaiskehityksen riskitekijöitä ja toimitaan niiden vähentämiseksi  
•  Turvataan pienille lapsille ja heidän perheilleen tarjottavien palvelujen laatu ja yhdenvertainen saatavuus  
•  Vahvistetaan monialaista yhteistyötä pienten lasten ja heidän perheidensä hyväksi 
•  Edistetään yhteispohjoismaista tutkimustyötä, tietoa ja ymmärrystä elämän ensimmäisistä 1000 päivästä