Pohjoismaista yhteistyötä jolla parannetaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja kehittää sitä koronapandemian jälkeen

Pohjoismaissa toteutettiin useita tarpeellisia toimenpiteitä väestön suojaamiseksi koronavirukselta ja pandemian seurausten lieventämiseksi. Näiden toimenpiteiden seurauksena yhä useammat lapset ja nuoret saattoivat joutua haavoittuvaan asemaan. Koulut olivat kokonaan tai osittain suljettuina ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnot olivat kokonaan tai osittain tauolla, ja monien terveys-, hoito- ja tukipalvelujen saatavuus heikkeni. Näiden palveluiden avulla suojellaan ja autetaan erityisesti lapsia ja nuoria sekä vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Tavoite

Pohjoismaiden ministerineuvoston Lapset ja nuoret Pohjoismaissa ‑strategian tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille hyvät elinolot ja lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Strategian mukaisesti tässä hankkeessa edistetään lasten ja nuorten oikeutta osallistua ja tulla kuulluksi kaikissa heitä koskevissa asioissa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen artiklan 12 mukaisesti. Tämä oikeus ja koronaviruskriisin seuraukset liittyvät toisiinsa. Kuuntelemalla kaikkia lapsia ja nuoria ja ottamalla heidät mukaan varmistamme, että pandemian aikaisten toimenpiteiden seuraukset analysoidaan asianmukaisesti. Riittävästi analysoidut toimenpiteet ovat tarkempia ja kohdennetumpia, ja ne suojaavat ja auttavat haavoittuvimpia ja vaikeimmassa tilanteessa olevia.

Tehtävä

Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteena on, että Pohjoismaista tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Jotta Pohjoismaat onnistuisivat tässä, meidän on varmistettava kaikille Pohjoismaiden lapsille ja nuorille yhtäläiset osallistumis- ja kehittymismahdollisuudet.

Pohjoismainen hyvinvointikeskus on vuodesta 2021 lähtien johtanut neljä ja puoli vuotta kestävää pohjoismaista yhteistyöhanketta, jossa selvitetään lasten ja nuorten oikeuksia sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koronaviruskriisin aikana. Pohjoismaissa on käytetty tutkimus-, kartoitus- ja poliittisia työvälineitä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi ja lieventämiseksi.  Hankkeen puitteissa on kerätty ja koottu tietoa, jota on tarkoitus jakaa ja kehittää edelleen.

Hankkeen toimeksiantajina toimivat Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK), joka on Pohjoismaiden neuvoa-antava ja koordinoiva elin kaikissa lapsi- ja nuorisoasioissa, sekä Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto.  Hankekausi päättyy vuoden 2025 puolivälissä.

Laajuus

Hankkeessa on koottu tietoa ja kokemuksia Pohjoismaiden koronatoimenpiteistä. Tiedon jakaminen jatkuu samoin kuin tiedonkeruu siitä, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että koulut ja vapaa-ajankeskukset olivat pandemian aikana huonommin saavutettavissa tai ajoittain suljettuina. Kohderyhmänä ovat kaikki 0–25-vuotiaat lapset ja nuoret, ja erityistä huomiota kiinnitetään niihin, jotka olivat haavoittuvassa asemassa jo ennen pandemiaa.

Työssä keskitytään lasten ja nuorten oikeuksiin, ja se kattaa toimintoja sekä lapsi- ja nuorisojärjestöissä että koko kansalaisyhteiskunnassa.

Pohjoismaiset nuoret ovat olleet ja ovat edelleen mukana hankkeessa ja sitoutuneet siihen. Katso Pohjoismaiden nuorten haastatteluja, joissa he puhuvat koronapandemiasta ja siitä, miksi oikeus saada äänensä kuuluviin on tärkeää kriisiaikoina: