Haastattelua käytetään silloin, kun arvioitava henkilö pystyy itse kertomaan, miten hän käyttää näköaistia, kuuloa ja kehollista taktiilisuutta arjessaan. Haastattelu muodostaa pohjan aistien toiminnallisen käytön arvioinnille kanssakäymisessä, tiedonhankinnassa sekä suunnistautumisessa ja itsenäisessä liikkumisessa.
Ennen haastattelua tulee hankkia asiaankuuluvat lääketieteelliset ja henkilökohtaiset tiedot. Jos pelkät lääketieteelliset tiedot riittävät kuurosokeuden toteamiseen, toimintakyvyn arviointi ei usein ole tarpeen. Haastattelua käytetään silloin, kun tästä ei saada yksiselitteisiä vastauksia.
Haastatteluopas on ammatillinen tukityökalu, jota voi käyttää vapaasti. Arvioija valitsee olennaiset kysymykset, mukauttaa niiden järjestystä ja muotoilee kysymykset siten, että arvioitavan henkilön on helppo ymmärtää ne. Haastattelu tulee järjestää rauhallisessa ympäristössä ja siinä tulee varata riittävästi aikaa, taukoja ja tilaa pohdinnalle.