Siirry sisältöön
Kuva: Mostphotos

5 Lääketieteelliset ja henkilökohtaiset tiedot 

Lääketieteelliset ja henkilökohtaiset tiedot muodostavat tärkeän pohjan toimintakyvyn arvioinnille. Tietoja voidaan käyttää arviointiprosessissa sekä valmistautumiseen että jäsenneltynä tarkistusluettelona. 
Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä eli GDPR:ää. Tietoja tulee säilyttää turvallisesti, ja nimen sijaan olisi suositeltavaa käyttää mahdollisuuksien mukaan tapausnumeroa. 

5.1 Suostumus 

Lääketieteellisten ja henkilökohtaisten tietojen kerääminen edellyttää tietoon perustuvan suostumuksen saamista henkilöltä itseltään tai tämän lailliselta edustajalta. Sama pätee ääni- ja videotallenteiden käyttöön ja säilytykseen. Arvioija vastaa oman maansa sovellettaviin säännöksiin perehtymisestä ennen arvioinnin suorittamista. 

5.2 Tapauksen tiedot 

Tapausnumero: 
 
Henkilön asumistilanne ja päivittäiset toimet: 
 
Tapauksen ohjannut eteenpäin: 
 
Yhteyshistoria (milloin tapaus ohjattiin eteenpäin?): 
 
Tapaukseen liittyvän lääkärin nimi: 
 
Ketkä ovat osallistuneet arviointiin? (henkilö itse / vanhemmat / huoltajat / sukulaiset): 
 
Onko suostumus saatu? 
– Lääketieteellisten tietojen kerääminen 
– Video- ja äänitallenteiden ottaminen arviointiprosessin yhteydessä 
– Video- ja äänitallenteiden säilyttäminen 
Valitse sovellettavat suostumukset: 
◯ 
◯ 
◯ 
Seuraavat tiedot/asiakirjat ovat saatavilla: 
– Kuuloon liittyvät tiedot – raportti, potilasasiakirjat 
– Näkökykyyn liittyvät tiedot – raportti, potilasasiakirjat 
– Magneettikuvaustutkimukset 
– Neuropsykologin lausunnot 
– Näkö- ja kuulovammaisten opetuksen asiantuntijoiden, kuurosokeiden opetuksen asiantuntijoiden, fysioterapeuttien, psykologien ja muiden vastaavien tekemät arvioinnit tai havainnot sekä läheisten tekemät havainnot 
– Mahdollinen lääkitys ja sen mahdolliset vaikutukset käyttäjän toimintakykyyn 
– Lyhyt kuvaus käyttäjän elämänhistoriasta ja nykytilanteesta, esimerkiksi tilannesuunnitelma 


5.3 Lääketieteelliset tiedot 

5.3.1 Diagnostiikka 

Tässä kuvataan lääketieteelliset diagnoosit ja niiden toiminnalliset seuraukset. Esimerkiksi karsastuksessa näkökenttä kapenee ja kyky hahmottaa syvyysvaikutelmaa heikkenee, mikä johtaa usein motoriseen epävarmuuteen ja kömpelyyteen. 
Kunkin diagnoosin kohdalla kannattaa kirjata ylös seuraavat asiat: 
  • Perustuuko diagnoosi kliinisiin löydöksiin vai geneettisiin testeihin? 
  • Milloin diagnoosi tehtiin? 
  • Kuka diagnoosin teki? 
Huomautus: Potilasasiakirjojen tulisi sisältää uusimmat tiedot. Jos päivitettyjä tai uusia tutkimuksia tarvitaan, ne tulee suorittaa. Kotiuttamisyhteenvedon tulee olla peräisin tutkimuksen tehneeltä lääkäriltä. Sen tulee sisältää lyhyt kuvaus tutkimuksessa tehdyistä johtopäätöksistä ja mahdollisesta hoidosta sekä tieto siitä, kuka vastaa jatkohoidosta. Tämä voi olla myös neurologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai muu asiantuntija. 
Päädiagnoosi (esimerkiksi CHARGE-oireyhtymä, keskosuus jne.): 
 
Muut diagnoosit: 
 
Näkökyky 
 
Onko lääketieteellinen näkökyvyn diagnoosi tehty? (Kyllä / Ei / Jos kyllä, mikä?) 
 
Milloin on viimeksi suoritettu silmälääkärin tekemä silmätutkimus? 
 
Näöntarkkuus: 
 
Optiikka: 
 
Näkökenttä: 
 
Onko näköalan asiantuntija tai näkövammaisten opettaja suorittanut näkökyvyn arvioinnin? (Kyllä / Ei / Jos kyllä, mikä?) 
 
Käyttääkö henkilö silmälaseja, piilolinssejä tai muita näkemisen apuvälineitä (esimerkiksi valaistusta tms.)? (Jos käyttää, mitä? / Jos käyttää, missä määrin silmälaseja käytetään?) 
□ Mukautetut ohjelmistot tietokoneella, tabletilla tai puhelimella 
□ Optiset apuvälineet 
□ Lukutelevisio 
□ Lukulaite 
□ Tulkki 
□ Muut apuvälineet:
 
Näkörekisteri – onko henkilö rekisteröitynyt? (koskee maita, joissa on näkörekisteri) 
 
Kuulo 
 
Onko lääketieteellinen kuulodiagnoosi tehty? (Kyllä / Ei / Jos kyllä, mikä?) 
 
Milloin ja missä viimeisin kuulotesti tehtiin? 
 
Millainen kuulotesti oli kyseessä? (Audiologiset testit, kuten otoakustiset emissiot [OAE], puhdasääniaudiometria, leikkiaudiometria, havainnointiin perustuva audiometria, ASSR [auditory steady-state response, jatkuvaisvastetutkimus], ABR [aivorungon herätevaste], tympanometria jne.) 
 
Onko henkilöllä ollut toistuvia välikorvatulehduksia lapsuudessa? 
 
Käyttääkö henkilö kuulokojeita tai kuuloapuvälineitä? (esimerkiksi puheenvahvistinta jne.) (Jos käyttää, mitä? / Jos käyttää, minkä verran kuulokojeita käytetään?) 
□ Kuulokoje – yksi/kaksi 
□ Sisäkorvaistute – yksi/kaksi 
□ Keskustelunvahvistin 
□ Suoratoistin 
□ Tulkki 
□ Muu: ________________ 
Kehollinen taktiilisuus – onko seuraavia havaittu tai tunnistettu: 
 
Kehollis-taktiilinen herkkyys: kehollis-taktiilinen herkkyys liittyy reaktioon, joka syntyy, kun henkilö on hyvin herkkä kosketukselle tai jonkin koskettamiselle. 
 
Kehollis-taktiilinen valikoivuus: Kehollis-taktiilisella valikoivuudella kuvataan reaktioiden vaihtelua silloin, kun henkilö käyttää tuntoaistiaan. Henkilö voi esimerkiksi suosia tai välttää tietynlaisia ​​esineitä tai aineita/materiaaleja. 
 
Syntymähistoria (keskosuus, raskauden aikaiset ongelmat jne.): 
 
Sensorisen integraation vaikeudet: Aistien kyky vastaanottaa tietoa samanaikaisesti ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi vain yhden aistin käyttäminen suunnattaessa huomiota johonkin. 
 
Onko epäilystä 
– aivoperäisestä näkövammasta (CVI) 
– kuulon käsittelyhäiriöstä (APD)? 
 
Onko henkilöllä motorisia haasteita ja/tai tasapaino-ongelmia? (kyllä ​​/ ei / ei tiedossa – jos kyllä, millä tavalla?) 
 
Onko tiedossa, että diagnoosi aiheuttaisi toisen etäisyysaistin heikkenemistä ja mahdollista vamman etenemistä toisessa aistissa? (Kyllä / Ei / Ei tiedossa) 
 
Tarvitaanko jatkotutkimuksia tai -arviointeja? (Kyllä / Ei / Ei tiedossa – jos kyllä, mitä?) 
 

5.4 Havaintoindikaattorit – ohjaava rakenne 

Seuraavia ohjeita noudatetaan arvioitaessa, ovatko havaintoindikaattorit läsnä, osittain läsnä, ei läsnä vai merkityksettömiä: 
  • Läsnä: Kun havaintoindikaattoriin liittyvä käyttäytymismalli pystytään havainnoimaan. Tässä käyttäytymismallia tarkastellaan johdonmukaisena ja jatkuvana, eikä se määräydy sen yksittäisen asiayhteyden perusteella, jossa käyttäjä kulloinkin toimii. 
  • Osittain läsnä: Kun käyttäytymismalli pystytään havainnoimaan jossain määrin suhteessa havaintoindikaattoriin. Tämä tarkoittaa, että käyttäytymismalli on tilannesidonnainen ja että se voidaan havaita toisinaan ja tietyssä määrin. Tässä tapauksessa ympäristö on järjestettävä siten, että käyttäytymismalli tulee näkyväksi. 
  • Ei läsnä: kun mitään havaintoindikaattoriin liittyviä käyttäytymismalleja ei pystytä havainnoimaan. 
  • Ei merkityksellinen (–: ei sovellettavissa): Kun havaintoindikaattori ei ole sovellettavissa yksilöllisten tekijöiden – kuten fyysisten rajoitteiden tai muiden tilannekohtaisten tekijöiden – vuoksi. Jos henkilö on esimerkiksi kuuro, kuuntelukykyjen havaintoindikaattorien kohdalle merkitään, etteivät ne ole merkityksellisiä (–). 

5.4.1 Kanssakäyminen ja vuorovaikutus 

Kanssakäyminen ja vuorovaikutus 
Läsnä
Osittain läsnä
Ei läsnä
-
Kommentit
KUULO
Reagoiko henkilö ympäristön ääniin? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö matkimaan ääniä? 
 
 
 
 
 
Reagoiko henkilö nimeensä? 
 
 
 
 
 
Osallistuuko henkilö vuorotteluun äänten perusteella? 
 
 
 
 
 
Sääteleekö henkilö ääntään tilanteen mukaan? 
 
 
 
 
 
Osallistuuko henkilö puhutulla kielellä käytävään keskusteluun? 
 
 
 
 
NÄKÖKYKY 
Pystyykö henkilö suuntaamaan huomionsa toiseen henkilöön katseellaan? 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö ottamaan katsekontaktin? 
 
 
 
 
 
Lukeeko henkilö kasvojen ilmeitä? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö käyttämään näkökykyä kanssakäymisessä? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö käyttämään katsettaan muiden kanssa kommunikointiin etäältä? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö siirtämään katseensa avulla huomiotaan kumppanin ja yhteisen huomion kohteen välillä? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö lukemaan viestintää normaalissa valaistuksessa? 
 
 
 
 
 
KEHOLLINEN TAKTIILISUUS 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti yhteyden saamiseksi kumppaniin? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti muiden aloitteiden seuraamiseksi? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti itsensä ilmaisemiseen? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti vuorottelussa (kuuntelijan ja puhujan roolit)? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti esineen tutkimiseksi yhdessä kumppanin kanssa samalla kun huomio on suunnattu myös kumppaniin? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen useiden henkilöiden kanssa? (usean osapuolen keskustelut: keskustelun seuraaminen sivusta, aloitteen tekeminen, kuunteleminen) 
 
 
 
 
 
HUOMAUTUKSET / AISTIEN VÄLISEN TOIMINNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI 
  
 
 

Havaintokartta: Kanssakäyminen ja vuorovaikutus

Ennen havaintoa - vihreä
Havainnon jälkeen - punainen
Kanssakäyminen ja vuorovaikutus
Kuulo
Näkö
Kehollinen taktiilisuus
Havaintohohde
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Esiintyy
Esiintyy osittain
Ei esiinny
-

5.4.2 Tiedonhankinta 

Tiedonhankinta 
Läsnä
Osittain läsnä
Ei läsnä
-
Kommentit
KUULO
Reagoiko henkilö ympäristön ääniin? 
 
 
 
 
 
Reagoiko henkilö etäisiin ääniin aktiivisesti? 

 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö tunnistamaan tuttuja kuulon perusteella? 

 
 
 
 
 
Tunnistaako henkilö tuttuina pidettyjä ääniä? 
 
 
 
 
 
Suuntaako henkilö huomionsa puhuvaan henkilöön kuulonsa avulla? 
 
 
 
 
 
NÄKÖ
Kun henkilö istuu paikallaan, reagoiko näkökentässä oleviin visuaalisiin ärsykkeisiin? 
 
 
 
 
 
Suuntaako henkilö katseensa eri esineisiin, kun ne asetetaan hänen eteensä? 
 
 
 
 
 
Tunnistaako henkilö liikkumattomia esineitä ja/tai henkilöitä? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö seuraamaan katseellaan esineitä tai henkilöitä liikuttamatta päätään? 
 
 
 
 
 
Tunnistaako henkilö kasvoja näköaistin avulla? 
 
 
 
 
 
Toimiiko henkilö annettujen visuaalisten tietojen perusteella? 

 
 
 
 
 
Lukeeko henkilö tietoja kaksiulotteisista kuvista? 

 
 
 
 
 
Tunnistaako henkilö visuaalisia yksityiskohtia kokonaisuuksista? 

 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö muodostamaan visuaalisista yksityiskohdista kokonaisuuden? 

 
 
 
 
 
Reagoiko henkilö heikkoihin ja voimakkaisiin väreihin yhtä hyvin? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö näköaistia ja käsiä samanaikaisesti, kun hän aikoo tarttua esineeseen? 
 
 
 
 
 
KEHOLLINEN TAKTIILISUUS 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti huomionsa suuntaamiseksi ympäristön esineisiin ja/tai henkilöihin? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti esineen järjestelmälliseen tutkimiseen? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti esineiden välisten yhtäläisyyksien ja erojen tunnistamiseen? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti tiedon saamiseksi siitä, miten kaksi esinettä tai useampi esine sijaitsee suhteessa toisiinsa? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti muiden henkilöiden tutkimiseen? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti muiden henkilöiden kehollisten ilmaisujen, tunteiden ja reaktioiden havaitsemiseen? 
 
 
 
 
 
Suuntaako henkilö huomionsa kehollisen taktiilisuuden avulla, kun muut koskevat hänen kehoonsa? 
 
 
 
 
 
HUOMAUTUKSET / AISTIEN VÄLISEN TOIMINNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI 
 
 
 

Havaintokartta: Tiedonhankinta 

Ennen havaintoa - vihreä
Havainnon jälkeen - punainen
Tiedonhankinta
Kuulo
Näkö
Kehollinen taktiilisuus
Havaintokohde
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
Esiintyy
Esiintyy osittain
Ei esiinny
-

5.4.3 Suunnistautuminen ja itsenäinen liikkuminen 

Suunnistautuminen ja itsenäinen liikkuminen 
Läsnä
Osittain läsnä
Ei läsnä
-
Kommentit
KUULO
Tunnistaako henkilö ympäristön kuulon perusteella? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö käyttämään kuuloaan eri suuntiin liikkumiseen? 

 
 
 
 
 
Suunnistautuuko henkilö lähiympäristön äänilähteiden perusteella? 

 
 
 
 
 
Suunnistautuuko henkilö etäisten äänten perusteella? 

 
 
 
 
 
Tutkiiko henkilö ympäristöä äänen ja kuulon perusteella? 

 
 
 
 
 
Suunnistautuuko henkilö kaikupaikannuksen avulla? 

 
 
 
 
 
NÄKÖ
Pystyykö henkilö käyttämään näköaistiaan ympäristössä suunnistautumiseen? 
 
 
 
 
 
Suunnistautuuko henkilö paikasta toiseen pelkästään näköhavaintojen perusteella? 
 
 
 
 
 
Kulkeeko henkilö esteiden ympäri näköaistin avulla? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö näköaistiaan pinnankorkeuden muutosten tunnistamiseksi? 

 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö liikkumaan eri valaistuksessa? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö suunnistautumaan eri valonlähteiden aiheuttamaa epämukavuuden tunnetta? 
 
 
 
 
 
Pystyykö henkilö suunnistautumaan pimeässä näköaistin avulla? 
 
 
 
 
 
KEHOLLINEN TAKTIILISUUS 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti ympäristön maamerkkien paikantamiseen? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti ympäristössä liikkumiseen? 
 
 
 
 
 
Käyttääkö henkilö kehollista taktiilisuutta aktiivisesti eri tilojen ja/tai ympäristöjen tunnistamiseen? 
 
 
 
 
 
HUOMAUTUKSET / AISTIEN VÄLISEN TOIMINNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI 
 

Havaintokartta: Suunnistautuminen ja itsenäinen liikkuminen

Ennen havaintoa - vihreä
Havainnon jälkeen - punainen
Suunnistautuminen ja itsenäinen liikkuminen
Kuulo
Näkö
Kehollinen taktiilisuus
Havaintokohde
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
Esiintyy
Esiintyy osittain
Ei esiinny
-
Check Kopioitu leikepöydälle