Tässä osiossa kootaan havainnot ja mahdolliset haastattelutiedot yhteen aistien toiminnan kokonaisvaltaiseksi, laadulliseksi arvioksi. Arviointi on yhteydessä pohjoismaisessa määritelmässä esitettyihin osa-alueisiin. Arvioinnissa tulee kuvata, miten aistivammojen yhdistelmä vaikuttaa toimintaan, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen.
6.1 Laadullinen kuvaus
Aistivamman seuraukset kuvataan havaintoindikaattorien perusteella, ja siihen kiinnitetään huomiota, miten aistit voivat korvata toisiaan.
Jos henkilö lakkaa käyttämästä näkö- ja/tai kuuloaistiaan silloin, kun kehollinen taktiilisuus aktivoituu, esimerkiksi tutkiessaan esineitä tai muissa tilanteissa, siitä lisätään kuvaus. Kuvaus perustuu siihen, miten tämä ilmenee henkilön toiminnassa ja käyttäytymisessä.
Kuvaile myös, vaikuttaako siltä, että henkilö käyttää jotakin aistia yhdessä ympäristössä mutta ei toisessa, esimerkiksi kotona koulun sijaan.
Kuvaile, miten aistivammojen yhdistelmä vaikuttaa henkilön jaksamiseen. Vaikuttaako aistivamma henkilön saamiin mahdollisuuksiin ja kykyyn osallistua sosiaaliseen elämään aktiivisesti?
Kehollisen taktiilisuuden toimintakyvyn arvioinnin yhteydessä voi olla hyödyllistä pohtia seuraavia asioita:
Onko olemassa erityisiä edellytyksiä, jotka voivat vaikuttaa kehollisen taktiilisuuden arviointiin?
6.2 Arvioijan arvio
Kokonaisarvion perusteella määritetään, katsotaanko henkilöllä olevan kuurosokeusvamma ja tarvitaanko jatkoarviointia, seurantaa tai tukitoimia.