Pohjoismainen verkosto: lapsen ensimmäiset 1000 päivää – terve alku 

Lasten oikeus yhdenvertaisiin elämän ja kehityksen mahdollisuuksiin 

Nykyään pienten lasten ja heidän kanssaan toimivien tahojen toimintatavoissa ja rutiineissa on suuria eroavaisuuksia. Lukuisista käytetyistä menetelmistä ja mittauslaitteista vain muutamia on testattu niin tarkasti, että ne saavat riittävästi tukea viimeaikaisissa tutkimuksissa. Pohjoismaisella yhteistyöllä näyttöön perustuvien toimintatapojen menetelmien kehittämisessä, testaamisessa ja käyttöönotossa on paljon potentiaalia. Tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien lasten tasavertaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Jos teemme tiiviimpää yhteistyötä, voimme tehdä paljon – Pohjoismaiden lasten parhaaksi. 

Jokaisella Pohjoismaalla on käytettävissään paljon uutta tietoa ja toimintatapoja, joita maat pyrkivät ottamaan käyttöön, jotta kaikki lapset ja vanhemmat saisivat parhaan mahdollisen tuen lapsen elämän alkuvaiheissa.  Pohjoismailla ei kuitenkaan ole erikseen riittäviä valmiuksia omaksua, opettaa uutta tietoa ja ottaa käyttöön tehokkaita toimintatapoja niin nopeasti kuin olisi toivottavaa. Uusien menetelmien testaaminen ja arviointi vie aikaa. Uusien toimintatapojen omaksuminen ja käyttöönotto vie myös aikaa.  

Hyvä lapsuus luo pohjan täydelle elämälle 

Lapsen elämän ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevia lapsen henkiselle ja fyysiselle terveydelle. Lapsen aivoissa tapahtuu valtavaa kehitystä. Tämä kehitys perustuu osittain lapsen kypsyyteen ja osittain kokemuksiin, joita lapsi saa kohtaamisissaan huoltajiensa kanssa ja olosuhteisiin, joissa perhe elää. Tämä pätee erityisesti aivojen alueisiin, jotka määrittävät oppimisen, kielen kehityksen ja emotionaaliset taidot, jotka ovat olennaisia hyvälle kehitykselle ja terveydelle. Nyt lapsi hankkii tarvittavat taidot oppiakseen luottamaan, rakastamaan ja tuntemaan myötätuntoa kanssaihmisiä kohtaan. Lapsi oppii hallitsemaan tunteitaan voidakseen luoda omia positiivisia suhteitaan tulevaisuudessa. 

Hyvä mielenterveys on tärkeää sekä lapselle että perheelle. Siksi YK on painottanut työssään maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden parissa erityisesti maiden vastuuta huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset oikeudet elämään ja kehitykseen.  

Parempaa osaamista ja pohjoismaista yhteistyötä 

Pohjoismainen verkosto lapsen ensimmäiset 1000 päivää – terve alku tekee yhteistyötä Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen kanssa vuosina 2023–2027. Yhteistyön tavoitteena on lisätä pohjoismaista tietoa ja tiedon jakamista siitä, miten voimme paremmin varmistaa lasten kehityksen ja terveyden raskaudesta kaksivuotiaaksi asti.  

Verkosto laatii suosituksia siitä, miten pohjoismainen yhteistyö voi vahvistaa ja nopeuttaa maiden työtä tällä alalla. 

Tunnista riskit varhaisessa vaiheessa 

Verkoston seuraavan viiden vuoden yhteistyön tavoitteena on noudattaa pohjoismaisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden suosituksia tiiviimmästä, tietoon perustuvasta yhteistyöstä Pohjoismaiden nuorimpien lasten osalta. 

Ehdotusten pohjana on pohjoismainen tilanneanalyysi jossa kuvataan, miten maiden äitiyshuollon, lasten terveys- ja hoitopalvelut vaikuttavat siihen, että valtaosa lapsista saa turvallisen ja hyvän alun elämälleen. On myös kartoitettu, miten nämä toimet ja niihin liittyvät palvelut auttavat havaitsemaan ja tunnistamaan lapsiin kohdistuvia riskejä varhaisessa vaiheessa. Tunnettuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi, jos vanhempi kamppailee mielenterveysongelmien tai huumeriippuvuuden kanssa tai jos perheessä esiintyy väkivaltaa. Myös eri maissa käytössä olevat toimintatavat on kartoitettu. 

Verkosto toimii seuraavien suositusten mukaisesti  

• lisätä ja levittää tietoa lapsen ensimmäisen elinvuoden merkityksestä mielenterveydelle ja hyvinvoinnille myöhemmin elämässä.
• vahvistaa vanhemmille annettavaa tukea lapsen ensimmäisten 1 000 elinpäivän aikana.
• löytää, vähentää ja seurata riskitekijöitä varhaisessa vaiheessa systemaattisesti.
• parantaa pienille lapsille ja heidän perheilleen tarjottavien palvelujen laatua ja tasa-arvoisuutta.
• vahvistaa monialaista yhteistyötä pienten lasten ja heidän perheidensä hyväksi.
• edistää yhteispohjoismaista tutkimusta, osaamista ja ymmärrystä elämän ensimmäisistä 1000 päivästä.