Mielipidekirjoitus: Nuorten alkoholinkäyttö laskussa Pohjoismaissa – erot ovat huomionarvoisia
Kansanterveys
7 maalis 2019
Alaikäiset juovat kaikissa Pohjoismaissa vähemmän kuin ennen. Tämä voi johtua siitä, että vanhemmat valvovat nuoria enemmän ja suhtautuvat tiukemmin sekä omaan alkoholinkäyttöönsä että nuorten alkoholinkäyttöön. Syynä voi olla myös se, että alkoholia on entistä vaikeampi saada. Olivatpa syyt mitkä tahansa, alkoholin kulutuksen väheneminen ehkäisee tehokkaasti vahinkojen syntymistä monilla alueilla.
Pohjoismaisten nuorten alkoholinkulutus on vähentynyt viimeisten 10–15 vuoden aikana. Nykyään on nähtävissä myönteinen laskusuuntaus erona kehitykseen 70-, 80- ja 90-luvuilla, jolloin nuorten alkoholinkulutus kasvoi. Sellaisten alle 15-vuotiaiden osuus, jotka eivät koskaan ole maistaneet alkoholia, on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa. Alaikäisillä alkoholia käyttävillä nuorilla on aiempaa vähemmän tilaisuuksia juomiseen, eli nuoret juovat aiempaa harvemmin. Lisäksi alkoholimäärät ovat pienempiä kuin 10–15 vuotta sitten. Nykypäivän nuoret juovat alkoholia – ja juovat itsensä humalaan – ensimmäisen kerran myös vanhempina kuin aiemmat sukupolvet.
Nämä suuntaukset ja kehityksen mahdolliset selitykset ovat teemana Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen uudessa raportissa What’s new about adolescent drinking in the Nordic countries?
Vaikka nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt kaikissa Pohjoismaissa, alkoholinkäytössä on myös eroja. Nuoret juovat vähiten Islannissa ja eniten Tanskassa. Juomisen väheneminen on ollut merkittävintä Islannissa. Tanskassa taas nuorten alkoholinkulutus on edelleen keskimääräistä eurooppalaista kulutusta suurempaa.
Alkoholia edellisen kuukauden aikana käyttäneiden islantilaisten nuorten osuus oli vuonna 2015 tehdyn ESPAD-tutkimuksen (The European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs) mukaan yhdeksän prosenttia. Tanskassa vastaava luku on noin 70 prosenttia, ja siellä humalahakuinen juominen on myös edelleen osa nuorisokulttuuria.
Tutkimus ei ole onnistunut esittämään selkeää vastausta kysymykseen, miksi nuoret juovat vähemmän kuin ennen. Nuorten elämässä on tapahtunut monia muutoksia aikana, jolloin juominen on vähentynyt. On epäselvää, mitkä näistä muutoksista ovat olleet ratkaisevan tärkeitä nuorten juomisen vähentymisen kannalta.
Yksi mahdollinen raportissa mainittu syy on se, että vanhemmat tietävät entistä paremmin, missä lapset viettävät vapaa-aikaansa, ja että vanhemmat valvovat lapsiaan entistä tehokkaammin ja pitävät heihin tiiviimmin yhteyttä matkapuhelimilla. Pohjoismaalaisilla vanhemmilla tuntuu olevan rajoittavampi asenne nuorten alkoholinkäyttöön kuin aiempien sukupolvien vanhemmilla oli. Tutkimuksen mukaan vanhempien ja lasten välinen kommunikointi on paljon syvällisempää nykyään kuin aiemmin. Tutkimuksessa sanotaankin, että sukupolvien välinen kuilu on katoamassa. Tutkimukset osoittavat myös, että alaikäiset kokevat alkoholin saannin vaikeaksi aiempaa useammin. Yksi mainittu selitys on tiukempi ikävalvonta myymälöissä.
Jotkut tutkijat väittävät, että nuorisokulttuuri suhtautuu aiempaa kielteisemmin alkoholinkäyttöön. Mutta siinäkin näyttää olevan eroja. Tanskassa alkoholin juomista pidetään edelleen myönteisempänä ja enemmän itsestäänselvänä osana nuorisokulttuuria kuin muissa Pohjoismaissa. Mutta myös Tanskassa asenteet ovat muuttumassa.
Tällä hetkellä tutkimus ei tue oletusta, että nuoret juovat vähemmän sen vuoksi, että he viettävät enemmän aikaa tietokoneen ääressä tai sosiaalisessa mediassa. Teoria, jonka mukaan kannabis olisi korvannut alkoholin päihteenä, ei myöskään näytä pitävän paikkaansa. Kannabis pikemminkin täydentää alkoholia, ja suurin osa kannabiksen käyttäjistä käyttää myös alkoholia.
Nykypäivän nuoret ovat monin tavoin tunnollisia ja järkeviä. He arvostavat esimerkiksi koulua ja juovat ja polttavat vähemmän kuin aiemmat sukupolvet. Samanaikaisesti nuorilla on aiempaa enemmän erilaisia oireita, kuten stressiä, ahdistusta ja unettomuutta. Nuorten mielenterveysongelmat näyttävät lisääntyvän useissa Pohjoismaissa. Tutkijoita ihmetyttää se, että tämä tapahtuu samaan aikaan kun alkoholinkäyttö vähenee.
Nuoret, jotka juovat suuria määriä murrosiässä, eivät välttämättä enää tee niin aikuisiässä, ja liikaa juovat aikuiset eivät välttämättä ole juoneet liikaa nuoruudessaan. Ennaltaehkäisy on siis kohdistettava koko nuorten väestöryhmään eikä vain niihin, jotka juovat paljon.
On myös tärkeää korostaa, että jotkin ryhmät eivät ole seuranneet suuntausta: alkoholin kulutus on lisääntynyt joissakin sosioekonomisissa ryhmissä. Tästä kehityksestä ja juomisen mahdollisesta polarisoitumisesta tarvitaan lisää tutkimusta. Lisäksi on havaittu, että Pohjoismaiden vähemmistökulttuurien nuoret juovat vähemmän kuin yhteiskunnan enemmistöön kuuluvat nuoret. Tutkijat spekuloivat, voivatko näiden nuorten tottumukset vaikuttaa pohjoismaalaisten nuorten tottumuksiin.
Vaikka kaikissa Pohjoismaissa on havaittavissa myönteinen nuorten alkoholin kulutuksen väheneminen, erot ovat huomionarvoisia. Pohjoismaiden samankaltaisuuksista huolimatta asiaan liittyy sekä rakenteellisia että oikeudellisia eroja, kuten erilaiset alkoholipolitiikat. Pohjoismaiden erilaisten tulosten vertaaminen voi olla tiennäyttäjä muutoksille.
Dagfinn Høybråten, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri
Eva Franzén, Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen johtaja