Runsas ruutuaika on yhteydessä suomalaisten lasten ylipainoon ja vyötärölihavuuteen

Okategoriserade

Elina Engberg, tutkija, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto
Julkaistu 4 joulu 2019

Ruutuaika lisääntyy siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen, ja lapsuuden runsas ruutuaika erityisesti viikonloppuisin ennustaa suurempaa painonnousua teini-iässä.

Lasten ja nuorten ylipainon lisääntyminen on yksi maailmanlaajuisesti suurimmista terveysongelmista. Tämän päivän lapset ja nuoret kasvavat digimaailmassa, mutta ruutuajan vaikutuksia lasten terveyteen ei ole vielä kattavasti tutkittu.

Selvitimme ruutuajan ja painon yhteyttä Fin-HIT-tutkimuksessa, jossa on mukana yli 10 000 lasta ympäri Suomea. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa 9–12-vuotiaita. He raportoivat, kuinka paljon katsovat televisio-ohjelmia ja elokuvia ruudulta ja käyttävät tietokonetta istuen kouluajan ulkopuolella. Lasten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin. Painoindeksi sekä vyötärön ja pituuden suhde kuvastavat lasten ylipainoa ja siihen liittyviä terveyshaittoja.

Yhteys ylipainoon ja vyötärölihavuuteen

Scientific Reports -lehdessä julkaistut tutkimustuloksemme osoittavat, että lasten runsas ruutuaika on yhteydessä sekä ylipainoon että vyötärölihavuuteen. Tulos oli sama riippumatta lapsen iästä, sukupuolesta, äidinkielestä tai unen ja vapaa-ajan liikunnan määrästä. Runsas ohjelmien katselu ruudulta oli yhteydessä ylipainoon ja vyötärölihavuuteen myös lapsilla, jotka liikkuivat eniten.

Ruutuaika lisääntyy varhaisnuoruudessa

Seurasimme yli 5000:ta tutkimukseen osallistunutta lasta kolmen vuoden ajan 11-vuotiaasta 14-vuotiaaksi asti, ja selvitimme ruutuajan muutoksia sekä yhteyttä myöhempään painoon.

Journal of Adolescent Health -lehdessä julkaistujen tutkimustulostemme mukaan ruutuaika lisääntyi sekä arkipäivinä kouluajan ulkopuolella että viikonloppuisin. Vähintään kolme tuntia televisio-ohjelmia arkipäivisin katsovien lasten osuus kasvoi 16 prosentista 23 prosenttiin kolmen vuoden tutkimusjakson aikana. Vähintään neljä tuntia viikonloppuisin katsovien lasten osuus taas kasvoi 19 prosentista 30 prosenttiin. Myös ikään ja sukupuoleen suhteutettu painoindeksi kasvoi siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen.

Viikonloppujen ruutuaika

Tulokset osoittivat myös, että 11-vuotiaiden lasten runsas ohjelmien katselu ruudulta sekä tietokoneen käyttö ennustivat suurentunutta painoindeksiä kolme vuotta myöhemmin. Painoindeksi kasvoi erityisesti niillä, jotka katsoivat paljon (vähintään neljä tuntia päivässä) televisio-ohjelmia ja elokuvia viikonloppuisin, kun tuloksissa huomioitiin lapsen ikä, sukupuoli, äidinkieli, lähtötilanteen painoindeksi, ruokailutottumukset, unen ja vapaa-ajan liikunnan määrä ja muu ruutuaika.

Lisää liikkumista!

Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että lasten ja nuorten ylipainoa voitaisiin ehkäistä korvaamalla lasten passiivista ruutuaikaa aktiivisemmalla tekemisellä, kuten perheen yhteisellä puuhastelulla tai lasten omilla liikuntaharrastuksilla ja leikeillä, terveelliseen ruokavalioon yhdistettynä. Olisi hyvä, jos edes osan ruutuajasta voisi vaihtaa liikunnallisempiin ajanviettotapoihin kuten yhdessä ulkoiluun, tai oikeastaan mihin tahansa, mikä katkaisee passiivisen ruudun katselun ja saa lapsen liikkeelle.

Viikonloppuisin lapsilla on enemmän aikaa olla ruudun ääressä, ja toisaalta myös enemmän aikaa liikkua. Viikonloppujen ja lomien ajankäytöllä näyttääkin olevan erityisen suuri merkitys ruutuajan ja painon yhteyden kannalta.

Ruutuajasta terveellisempää?

Näyttöjä tuijotetaan useimmiten joko istuen tai maaten. Istuessa ja maatessa energiankulutus on vähäisempää kuin liikkuessa, mikä tarkoittaa sitä, että ruutuaika vaikuttaa kehon energiatasapainoon ja elimistön toimintoihin, ja siten painon nousuun ja terveyteen. Etenkin televisio-ohjelmien katseluun saattaa liittyä myös napostelu, mikä lisää ruutuajan terveydelle epäedullisia vaikutuksia.

Ruutuajalla on fysiologisten seurausten lisäksi myös sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia, ja niihin vaikuttaa se, mitä ruudulta katsotaan ja kuinka intensiivisesti. Erilaiset näytöt ovat nykyisin yhä suuremmassa osassa arkipäivää niin lasten kuin aikuistenkin elämässä. Teknologian kehitystä ei voi kääntää, eikä ruutuajan poistuminen lasten elämästä ole ainakaan tällä hetkellä todennäköistä. Toivottavasti tulevaisuudessa teknologiaa kehitettäisiin myös siihen suuntaan, ettei ruutuja tarvitse katsella paikallaan, vaan ruutuaikaan yhdistyy liikettä.

Fin-HIT-tutkimus on tehty Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Artikkelin on kirjoittanut tutkija popNAD:in toimeksiannosta.

 

FacebookTwitterEmailPrint