Kuvaus stimulanttien käytöstä Suomessa

Huumeet

Karoliina Karjalainen, erikoistutkija
Julkaistu 23 marras 2022

Tämä artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin laittomien stimulanttien käyttöä Suomessa kolmen erilaisen aineiston avulla. Aineistoina käytettiin jätevesitutkimusta, huumeiden käyttöä kartoittavaa väestökyselyä sekä huumeita käyttäville henkilöille suunnattua verkkokyselyä. Sen sijaan että olisi haettu vahvistusta yhden aineiston tuloksille toisista aineistoista, tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja kokonaiskuva stimulanttien ja erityisesti amfetamiinin käytöstä. Mahdollisuus tarkastella eri aineistoja saman teeman ympäriltä edesauttoi löytämään tuloksia ja tekemään tulkintoja, joita ei olisi tavoitettu ainoastaan yhtä aineistoa tarkastelemalla.

Stimulanttien käyttö on yleistynyt

Kaiken kaikkiaan stimulanttien käyttö näyttää yleistyneen Suomessa vuosien 2014 ja 2018 välillä, oli tarkastelun kohteena sitten jätevesitutkimus tai väestökysely. Mielenkiintoinen yksityiskohta nousi kuitenkin esiin, kun näitä aineistoja tutkittiin aineittain ja aluekohtaisesti. Jätevesitutkimuksen mukaan niin amfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin kuin metamfetamiininkin käyttö (mg/1000 henkilöä/vrk) yleistyi koko Suomessa ja erityisesti Helsingin seudulla. Tämän pohjalta voisi olettaa, että väestökyselyllä mitattuna näitä aineita käyttäneiden henkilöiden määrä olisi lisääntynyt. Näin olikin muuten, mutta Helsingin seudulla amfetamiinia ja ekstaasia käyttäneiden määrä ei ollut lisääntynyt vaan se oli pysynyt suhteellisen tasaisena.

Lisäinformaatiota tulkintoihin eri aineistoja yhdistämällä

Yksi selitys edellä kuvatulle havainnolle voi olla se, että erityisesti Helsingin seudulla amfetamiinia ja ekstaasia käyttävät henkilöt käyttävät näitä aineita aiempaa enemmän tai tiheämmin, koska aineet yleistyivät jätevesissä ilman että niitä käyttäneiden henkilöiden määrä muuttui väestökyselyssä. Tämä puolestaan voi indikoida sitä, että Helsingin seudulla amfetamiinin ja ekstaasin käyttö on muuttunut aiempaa ongelmallisemmaksi niillä, jotka näitä aineita käyttävät.

Toisaalta löydöstä voi selittää väestökyselyyn liittyvät rajoitukset. Yleisesti tunnistettu heikkous väestökyselyissä on se, että ongelmakäyttäjät jäävät niissä helposti aliedustetuiksi. Aiempien tutkimusten perustella tiedetään, että Helsingin seudulla amfetamiinien ongelmakäyttäjiä on muuta maata enemmän. Tästä syystä on mahdollista, että Helsingin seudulla amfetamiinia käyttävien määrä jää aliarvioksi todellisesta ja mahdollinen käyttäjämäärän kasvu on jäänyt väestökyselyssä havaitsematta.

Vaikka väestökyselyn havainnon siitä, että käyttäjämäärät eivät olisi lisääntyneet voisi äkkiseltään mieltää positiiviseksi, muista lähteistä tiedetään, että amfetamiinin ja ekstaasin käyttöön liittyvät haitat ovat lisääntyneet Helsingin seudulla. Jos yhä useammalla amfetamiinia käyttävistä käyttö on ongelmallista, löydös saattaakin tosiasiassa olla signaali huonontuneesta huumetilanteesta, mikä olisi jäänyt havaitsematta ilman toisen aineiston tuottamaa lisäinformaatiota.

Amfetamiinin käyttö ja käyttötavat

Jätevesitutkimusten pohjalta voitiin arvioida, että Helsingin seudulla käytettiin vuonna 2018 yhteensä 210 kg amfetamiinia. Noin kaksi prosenttia vastaavan alueen asukkaista raportoi vuoden 2018 väestökyselyssä käyttäneensä amfetamiinia viimeisten 12 kuukauden aikana, mikä väestöön suhteutettuna vastaa noin 22 000 ihmistä. Verkkokyselyn mukaan suurin osa amfetamiinia käyttävistä käyttää sitä satunnaisesti (59 %) tai ajoittain (24 %), kun taas säännöllisestä käytöstä raportoi 17 prosenttia. Sekä satunnaisesti, ajoittain että säännöllisesti käyttävillä yleisin amfetamiinin käyttötapa oli nuuskaaminen ja nieleminen toiseksi yleisin. Lähes puolet säännöllisesti käyttävistä käytti amfetamiinia pistämällä, kun taas satunnaisesti tai ajoittain käyttävistä ainoastaan joka 10. raportoi pistävänsä amfetamiinia.

Amfetamiinia käyttävien ryhmä on moninainen sosiaaliselta taustaltaan

Huono-osaisuuden on osoitettu olevan yhteydessä niin amfetamiinin kuin muidenkin stimulanttien käyttöön ja vastaavia tuloksia saatiin tästä tutkimuksesta. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen, vaan amfetamiinin käytöstä raportoivien sosiaalisessa taustassa oli eroja. Verkkokyselyssä amfetamiinin käytöstä raportoineet vastaajat olivat sosiaalisesti hieman paremmassa asemassa: työllisten ja koulutettujen osuus oli heillä hieman korkeampi kuin väestökyselyssä amfetamiinin käytöstä raportoineilla vastaajilla, vaikka verkkokyselyn vastaajat olivat nuorempia. Vaikka tässä osin kuvastuu näiden kahden tiedonkeruutavan erot ja erityisesti verkkokyselyihin yhdistetty valikoitumisharha, korostaa löydös sitä, että amfetamiinia käyttävät henkilöt eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan heidän sosiaalisessa taustassaan on eroja.

Erot sosiaalisessa taustassa lienevät ainakin osittain yhteydessä käyttötapoihin. Satunnaisesti tai ajoittain amfetamiinia käyttävien ryhmät olivat varsin paljon toistensa kaltaisia, kun taas säännöllisesti amfetamiinia käyttävät olivat nuorempia ja todennäköisemmin työttömiä kuin satunnaisesti tai ajoittain käyttävät.

Sekä ennaltaehkäisy, hoito että haittojen vähentäminen on tärkeää

Säännöllisesti käyttävät raportoivat käyttävänsä amfetamiinia useammin ja todennäköisesti myös suurempia annoksia kerralla satunnaisesti tai ajoittain käyttäviin verrattuna, vaikka dataa käyttömääristä ei tässä tutkimuksessa ollutkaan saatavilla. Lisäksi amfetamiinin pistokäyttö oli säännöllisesti käyttävillä muita ryhmiä yleisempää. Siten he myös todennäköisesti kohtaavat amfetamiinin käyttöön liittyviä haittoja useammin kuin satunnaisesti tai ajoittain käyttävät. Säännöllistä käyttöä ja siihen liittyviä haittoja tulee ennaltaehkäistä, minkä lisäksi tärkeää on tarjota monipuolisia palveluja hoitoon ja haittojen vähentämiseen.

 

Artikkelin on kirjoittanut

Karoliina Karjalainen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

PopNAD:in toimeksiannosta.

 

 

FacebookXLinkedInEmailPrint